lauantai 13. elokuuta 2016

Häälahjasukat

Tänään juhlitaan mieheni veljen häitä. Pelkkää rahaa on tylsä antaa lahjaksi, jotakin pysyvääkin olisi kiva antaa, mutta ongelma on aina, että mitä. Itse tehty on aina itse tehty ja sukkia tarvitaan aina, joten rahalahjoituksen lisäksi päätin tehdä "ihan vaan" villasukat. Mallin sävelsin omasta päästä.


Sukkien ideana on, että oikeassa nilkassa on sukkien saajan ja vasemmassa puolison nimi. Jalkapöytien sisäsyrjissä on molemmissa sukissa sydämet. Kun jalat laittaa yhteen niin sydän näyttää kokonaiselta. Vaimon sukissa on ihan perinteinen sydän ja miehen, joka on Ässät-fani henkeen ja vereen, sukissa on pataässä. Hänelle tein myös aikoinaan Ihanaa saatana -huivin.


Lanka on naisen sukissa Gjestalin Maijaa ja miehen sukissa Gjestalin Jannea. Nimet varsissa ja sydämet jalkaterissä ovat kirjoneuletta, sillä en ole kovin hyvä silmukoiden jäljentämisessä.


Excel osoitti taas toimivuutensa suunnitteluvaiheessa. Ruudut vain sopivan kokoisiksi ja ruutujen taustaväreillä tekstiä kehiin. Varren nimiä neuloessa sai olla tarkkana, että neulos pysyi riittävän joustavana, jotta sukat saa vedettyä jalkaan. Jalkapöydän neuloksen kanssa ei ollut ihan niin tarkkaa, mutta ei sekään toki kiristää saa.


Kun sukat oli valmiit ja hieman pingotuksella siistitty neulepintaa, ompelin sukat varresta parilla pistolla yhteen koristeen kanssa. Näillä mennään.

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Jyväskylä Summer Knit Festival

Kun kuulin keväällä (vai lopputalvesta?), että Jyväskylässä järjestetään heinäkuussa ensimmäiset Neulefestarit, niin olihan siellä nyt pakko käydä! Sama porukka, jonka kanssa ollaan käyty myös Tallinnan Karnaluxissa, innostui tapahtumasta, ja niin sitä sitten kohta oli ostettu meno-paluuliput Jyväskylään. Aamulla sitten lähdettiin Tampereelta Onnibussilla liikenteeseen.

Päivä oli onnistunut! Olimme perillä Jyväskylässä puoli yhdentoista maissa, kävimme ensin kahvilla ja sitten jatkoimme Toivolan vanhalle pihalle, jossa oli lankatori. Myynnissä oli vaikka mitä, alla olevassa kuvassa on Handun kojun ihanuuksia.


Lanka-alpakan lisäksi paikalla oli myös ihan aitoja punkkarialpakkoja, vähän ne oli suloisia! Toivolan pihan putiikit olivat auki ja hieman ankeasta säästä huolimatta paikalla oli sunnuntaina iltapäivälläkin vielä ihan kivasti porukkaa.


Ja tottahan toki piti myös poiketa sisällä Titityyn ihanassa putiikissa, pariinkin otteeseen. Kauppa on aivan ihana, täynnä toinen toistaan ihanampia värejä ja materiaaleja ja valmiita huiveja ja muita neuleita roikkumassa siellä täällä. Olin aivan varma, että loppupäivästä en enää kestäisi katsella muuta kuin harmaata taivasta, mutta kummasti lounastauon jälkeen taas värit maistuivat.



Kun sitten iltapäivästä päästiin junaan niin oli naapuripenkin nuorilla pojilla pokassaan pitelemistä, kun neljä naista kaivoivat kaikki löytönsä pöydälle ja jokainen kuvasi niitä moneen kertaan ja eri kuvakulmista! Näistä tulee vielä jotain ihanaa.


Hieman jäi harmittamaan, että tällä kertaa kaikki kurssit jäivät paitsioon kun en ollut ehtinyt/jaksanut perehtyä kurssitarjontaan ajoissa. Mutta jahka festarit järjestetään ensi (?) vuonna uudestaan, niin lupaan korjata virheeni! Oli aivan mahtava kokemus!

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Sateenkaaripolvisukat

Liljan lankakaupassa käydessäni sain ystävältä polvisukkatilauksen. Langaksi valittiin Dropsin Fabel, joka osoittautui ihanaksi ohueksi sukkalangaksi. Hieman se tuntui karkealta käsiin mutta mikäpä ei niin tekisi, kun edellinen projekti oli kuitenkin silkki-merinolangasta neulottu huivi.

Neuloin sukat 2,5 puikoilla lukuunottamatta resoria, jonka neuloin kakkosilla. Pohjavärinä on luonnonvalkoinen Fabel unicolor ja ihanankamala pastellinen Fabel print raidoittaa sitä. Tosin sateenkaarifabelistakin löytyi sama luonnonvalkoinen sävy kuin pohjavärilangasta. Kerä molempia värejä riitti sukkiin ja hieman jäi vielä ylimääräistäkin.


Tein sukat mittojen mukaan varresta varpaisiin. Yllättävän vähillä purkamisilla valmiiksi saatiin juuri saajan jalkaan sopivat ohuet polvisukat. Koko on pieni naisten, ehkä n. 36. Varren aloitin 60 silmukalla ja kärjen tein 40 silmukalla. Kantapää on perinteinen hollantilainen ristikkäsillä nostoilla.


Poikkeuksellisesti jaksoin tasata värillisen langan värijuoksut toiseen sukkaan ja yllättävän nätisti värit menevät yksiin. Sateenkaarilanka myös yllätti, joka toinen punainen värijuoksu olikin muita pidempi, jolloin se rytmittää värien vaihtelua hauskasti.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Virkattu kesämyssy lapselle

Näin tässä yhtenä päivänä äitiyslomalla olevaa työkaveriani. Kahvittelun jälkeen kävimme kiertelemässä kauppoja ja toteamassa, että lasten kesämyssyvalikoimasta ei oikein tuntunut löytyvän sopivaa. Siinä sitten heitin että minähän voisin sellaisen kyllä virkatakin, kun vaan toiveet ja värit on selvillä. Kaveri oli löytänyt jo ohjeen Ihan oikea blogi? -sivustolta joten ei kun tuumasta toimeen ja lankaostoksille. Lankamaailmasta löytyi hyvä värivalikoima juuri tuota ohjeessa käytettyä Hjerte Garnin Blend Bamboo -lankaa.


Väreiksi valikoitui turkoosi ja ruskea. Minulla ei ole sopivaa mallipäätä joten kuvia myssystä lapsen päässä voi käydä katsomassa ohjeen sivulta. Ohje oli helppo ja nopea tehdä, turkoosia kului minun käsialallani melkein koko kerä ja ruskeasta virkkasin myös nyörit ketjusilmukoilla ja kerroksella kiinteitä silmukoita. Myssystä tuli todella kevyt ja kuitenkin mukavan lämpimän oloinen, joten se on varmasti näillä Suomen vaihtelevilla kesäsäillä miellyttävä käyttää.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Shaali kesän juhliin

Reilu vuosi sitten ostin Lontoon reissulta kaksi kerää ihanaa Scrumptitious lace -lankaa (45% silkki, 55% merino). Noin kuukausi sitten otin toisen niistä työn alle ajatuksena neuloa huivi loppukesän juhlia varten. Ohjeeksi valikoitui Ravelrystäkin löytyvä Cold Mountain Stole. Ja lopputulos on ihana.


Halusin helposti pidettävän huivin, joka tarvittaessa lämmittäisikin jonkin verran viilenevässä illassa. Kolmiohuiveja on tullut neulottua paljon, mutta suorakaiteen muotoista huivia minulla ei vielä ollut. Neuloin huivista yhden päätymallikerran lyhyemmän kuin ohjeessa, jotta sain langan varmasti riittämään. Puikot olivat kokoa 3,0.


Malli oli erittäin helppo neuloa ja paljon toistuvat kuviot oppi nopeasti ulkoa. Sileän neuleen ja pitsin rytmi viehättää silmää, geometrinen kuvio on yhtäaikaa mielenkiintoisen näköinen ja selkeä. Enää tarvitsee löytää vain mekko, joka sopii tähän huiviin.

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Vierailu Liljan lankakaupassa

Viikonlopun sukulaisvierailuun sisältyi yllättäen visiitti lähiseudun lankakaupassa.



Liljan lankakaupan valikoima oli iloinen yllätys! Putiikki sijaitsee melko syrjässä kaikesta ja liikkeen valikoimaan kuuluu lankojen lisäksi myös elintarvikkeita. Onpa tiloissa pieni kahvilakin, mikä on näppärää, kun ostoksille lähtee ilman ostoslistaa tai sen kummempia ajatuksia tulevista neuleprojekteista. Lankavalikoima on kuitenkin hyvä ja laadukas, siihen kuuluu mm. Dropsin lankoja laajalla värivalikoimalla.




Ostoksille lähdettiin ensisijassa hakemaan huivilankoja yhteen tilaustyöhön, mutta lopulta ostoskoriin päätyivät langat myös yksiä tilaussukkia varten (sukat keksittiin tilata kaupassa) ja kasa alpakkalankaa huivia varten. Tulipa ostettua sukkalangat itsellekin syksyn sukkia tai lapasia varten.


Sukkien neulominen on jo aloitettu...

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Matkaneulomista

Neulominen on oivaa matkatekemistä. Puikkojen heiluessa matka sujuu paljon joutuisammin ja varsinkaan simppeleiden mallien neulominen ei vie merkittävästi energiaa maisemien ihailulta. Jollei sitten käy niin, että jollain toisella neulojalla on omaa projektia kiinnostavampi tekele mukana.
 
Kuva lainattu Jordana Paige -sivulta.
Neulominen ja virkkaaminen on sallittua lentokoneessakin, kunhan käyttää muita kuin metallisia puikkoja ja koukkuja. Pyöröpuikotkin voi ottaa mukaan. Sukat ja lapaset ovat oivaa matkaneulomista ja niiden neulominen pyöröpuikoilla onnistuu magic loop -tekniikalla (ohje löytyy mm. Ullan sivulta).  Etuna on, että pyöröillä olevan kutimen saa helposti ja siististi kasaan ilman, että tarvitsee pelätä silmukoiden putoamista. Jos mietityttää, mitä välineitä lentokoneeseen saa ottaa mukaan, niin Finavian sivuilta löytyy jopa ihan näppärä sovellus, jonka avulla voi tarkistaa, mitä voi laittaa käsimatkatavaroihin ja mitä joutuu pistämään ruumaan.

Paras reissuprojekti on mielestäni sellainen, jota voi neuloa ilman ohjetta. Junassa ohjeenkin saa näppärästi silmien eteen, mutta bussissa ja autossa on mukavampi työskennellä, jos ei tarvitse ihan koko ajan ohjetta kurkkia.

Jos neuloessa pitää tehdä muistiinpanoja, niin älypuhelimiin on mahdollista ladata ties minkäsortin sovellusta, mm. kerroslaskureita ja muistiinpano-ohjelmia, jolloin ei tarvitse metsästellä penkkien välistä lattialle pudonnutta kynää.

Itse pyörittelen ja rentoutan hartioitani muutenkin neuloessa aivan liian harvoin, ja varsinkin kesäisin ilmastoiduissa liikennevälineissä minun on pakko suojata hartiani huivilla vetoa vastaan (ja ikää on mittarissa vasta 30 vuotta). Kutimen lisäksi mukaan on siis hyvä varata huivi, jolla saa suojattua niskansa vedolta.
 
Seuraavassa postauksessa on luvassa viimeisimmän matkaprojektin esittely. Tosin projekti on vielä vaiheessa, joten ihan ensi viikolla sitä ei vielä kannata odottaa. ^.^

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Reikätunika

Mikä fiilis! Siitä fuksian värisestä, moneen kertaan aloitetusta ja puretusta puuvillalangasta tuli kuin tulikin jotain valmista! Ja lopputulos on jopa aika kiva!


Malli on nimeltään Planche Vest ja ohje löytyy Interweave Knits -lehden numerosta Summer 2012. Sattumalta valitsemani lanka ja sen tiheys menivät yhteen ohjeen kanssa (jonka hoksasin omista lehtivarastoistani vasta kauan langan ostamisen jälkeen) ja moneen kertaan puretusta langasta alkoikin tulla jotain valmista. Puikot olivat pyöröt kokoa 4,0 ja lanka Karnaluksista eräänä pimeänä marraskuuna hamstrattu Online Linie 135 Goby (65% puuvilla, 35% viskoosi). Ajankohta selittänee värivalinnan. Lankaa kului vajaat kuusi kerää.


Pusero neulottiin alhaalta alkaen yhtenä kappaleena, takaosan jakamisen jälkeen sitä neulottiin edestakaisin ja kädenteiden jälkeen osio kerrallaan. Neuloessa menetin jo moneen kertaan uskoni ja olin vakuuttunut, että puserosta tulee aivan liian suuri, mutta koko paljastui lopulta juuri passeliksi. Pingoittamalla sai pituutta vielä pari senttiä lisää niin, että tästä tuli lopulta ennemmin lyhyt tunika kuin pusero. Ja ihan tarkoituksella edellisestä puserosta oppineena tein jokusen sentin enemmän pituutta kuin ohjeessa oli evästetty.

Tykkään Interview Knitsin ohjeista. Kokoja löytyy paljon, ohjeet ovat selkeitä ja kuvia löytyy (melkein) aina sekä neuleiden etu- että takapuolelta. Kielimuurikaan ei ole vielä koskaan tullut esteeksi ihan siitä johtuen, että joka numerossa on hyvä taulukko käytetyistä lyhenteistä ja tekniikat on hyvin selitetty. Toki olen aiemminkin neulonut paljon englanninkielisistä ohjeista, mutta välillä tuntuu, että pääsen näistä nopeammin kärryille kuin vaikka joistain Novitan ohjeista.

Nyt sitten vain odotellaan t-paitasäitä!