Vuodenvaihteen jämäpolvariprojekti

Niin se vuosi vaan meni, eikä taaskaan mitään varoittanut. Paljon ehti tapahtua ja monta kerää lankaa on tullut hyödynnettyä. Ja kuinkas ollakaan, totta kai sitä jämälankaakin on kertynyt. Muutamasta jämäkerästä on tällä hetkellä syntymässä polvisukat.

Kaikki lanka on Novitan seiskaveikkaa: ruskea on jotain vuosikausien takaista ruskeaa, jota ei nähdäkseni enää valmisteta samassa sävyssä, sinistä jäi yli baijerilaisista polvisukista ja puhtaan valkoista olen joskus ostanut vahingossa, kun olisi pitänyt ostaa luonnonvalkoista. Puikot ovat kokoa 3, kun olen johonkin hukannut bambuiset 3,5-puikkoni. Snif. Mutta eiköhän ne jostain vielä esiin tupsahda.

Sain myös vihdoin ripustettua ikkunaan Bremenin joulumarkkinoilta ostamani ikkunakoristeet.

Ensi vuodesta tullee mielenkiintoinen. Maisterin paperit pitäisi saada käteen tammikuun alkupuolella ja heti maanantaina aloitan ihan ensimmäisessä kokopäiväisessä työpaikassani. Jännittävää! Saas nähdä, miten onnistuu siirtyminen opiskelijaelämästä täysipäiväiseksi työläiseksi, vielä kun työpaikka on toisella paikkakunnalla eikä Tampereella. Sehän olisikin liian helppoa.

5000 kävijän arvonta on vielä käynnissä, joten viime metreillä ehtii vielä osallistua! Kun kävijämittarissa on numero 5000, niin sitten on jo liian myöhäistä. Suoritan arvonnan mahdollisimman pian, kun kävijämäärä on ylittynyt. Lisäämästäni kävijälaskurista voitte seurata, mikä tilanne tällä hetkellä on.

Lanka- ja idearikasta uutta vuotta!

Joululahjakatsaus

Tervetuloa ulkoasultaan uudistettuun Harmaaseen villatakkiin! Vihdoinkin sain taustavärit ja muut vastaamaan blogin nimeä. Toivottavasti pelkistetympi ulkoasu miellyttää muidenkin kuin vain omaa silmääni.

Kun jo omatekoiset lahjat on tullut esiteltyä, on aika siirtyä saatuihin lahjoihin. Sain jouluna kaksi ihanaa huivia, sinisävyisen frillahuivin ja ilmeisesti jonkinlaisesta silkkisekoitteesta valmistetun violetti-keltasävyisen lyhyen huivin, jonka voi kietoa korkeana kaulaa vasten. Jahka saan paikalle kuvausassistentin, aion kuvata sen uudestaan päälle puettuna, jolloin se pääsee paremmin oikeuksiinsa.

Pukki oli tänä vuonna myös vahvasti sitä mieltä, että lukeminen kannattaa aina. Noora Shinglerin Marjoja & maskaraa ehdin vasta aloittaa, mutta se vaikuttaa jo nyt hyvin mielenkiintoiselta. Nooran ajatuksia voi lukea myös Kemikaalicocktail-blogista. Lisäksi sain hyvin mieluisan Naisen treenikirjan (Kirsi Valasti ja Anna Takala) juoksukaveriltani. Sitä ehdin lueskella jo lähes puoliväliin. Käsityöihmisen joulun kruunasi kuitenkin mystisestä lituskaisesta paketista löytyvä Kaikki lähti lapasesta. Hehkutin kirjasta löytyviä Kuurankukka-lapasia pari päivää ennen joulua, ja rukouksiini vastattiin. Jos en olisi saanut kirjaa lahjaksi, olisin todennäköisesti ostanut sen. Ihanaa, kun kauniita kotimaisia neuleohjeita saa nykyisin ihan kirjoinakin!

Nappisäärystimet

Tapaninpäivän myräkästä selvitty! Olin juhlistamassa joulua Satakunnassa, ja eilinen ja tämä päivä oli sitten pärjäiltävä ilman sähköä ja puhelinta. Tänään iltasella päästiin takaisin Tampereelle ja saatiin ihailla matkalla komeita kaatuneita puita. Nyt onkin sitten vihdoin tilaisuus esitellä vielä yksi joululahja, joka päästiin kuvaamaan vasta tapanina. Kuvat ovat Johannan ottamia. Kiitos Johanna!

Tämä vaalea kuva on kaunis, mutta ei välttämättä kovin informatiivinen, joten kerrottakoon, että säärystimet on tehty mustasta Novitan nallesta, neulos 3o1n. Tasona tehtyjen kappaleiden toiseen reunaan tein napinlävet ja koristeiksi ja kiinnittimiksi ompelin viisi nappia.

Taustana talvinen sammalikko 26.12.2011.

5000 kävijän arvonnan väliaikatietoja: tällä hetkellä saldona 4438 kävijää! Kohta voidaan arpoa! Ja p.s. Blogini kokee tällä viikolla ulkoasu-uudistuksen. Älä siis kovin kummastu, jos seuraavalla visiitilläsi täällä onkin hieman eri näköistä!

Omppulapaset ja muita joululahjoja

No huh huh! Nyt täytyy sanoa, että olenpa iloinen, että omistan opiskelijahaalarit ja että olen joutunut niin monet haalarimerkit niihin käsin ompelemaan! Kaikki se kokemus tuli kyllä tarpeeseen, kun aloin ommella heijastinkuvioita lapasiin kiinni. Oli siis toisin sanoen melko hankalaa. Varsinkin, kun en halunnut lävistää kuviota hakaneulalla ja näin ollen varmistaa sen pysymisen oikealla paikallaan kun en tiennyt, umpeutuisivatko neulan tekemät reiät vaiko eikö. Siitä johtuen ne ovatkin tyylikkäästi kallellaan.

Kuvassa toisen heijastimen ompeleet tulevat paljon selkeämmin esiin kuin luonnossa. Lankana on Novitan Nalle

Kuten kaikkiin (omasta mielestäni) onnistuneisiin joululahjoihin sain tähänkin inspiraation (omasta) tarpeesta. Eli avokkini a) hukkaa ainakin yhdet lapaset talvessa, b) ei käytä heijastimia ja c) sattuu omistamaan Applen MacBook Pron ja vielä pitämäänkin siitä. Halusin siis jollain tavalla yhdistää lapaset ja heijastimen, ja eräänä päivänä omaa konetta katsellessa keksin ratkaisun: Hopeinen Omena! Täytyy myöntää, että olen melko ylpeä tästä ideastani.

Muista tekemistäni paketeista paljastui mm. jouluinen sydänheijastin ja valkoiset kämmekkäät.

Heijastin meni ystävälle, joka valitti, ettei löydä nättejä heijastimia ikinä mistään. Ja kulkunenkin löytyi tuomaan heijastimeen jouluista fiilinkiä.

Kämmekkäissä on jujuna lähes kaikista tekemistäni lahjoista löytyvä heijastinnauha. Lanka on Novitan 7 veljestä, tuttua myös aiemmista tekemistäni kämmekkäistä ja polvisukista ja sitä kului n. 65 grammaa. Neulos on tuttua 3o 1n, napit löytyivät Kauppahallin ompeluliikkeen alemyynnistä. Kämmekkäät ovat siis malliltaan täysin samanlaiset kuin nuo aiemmin esittelemäni, nyt vain lisäsin koristeet.

Väliaikatiedotteena todettakoon, että blogillani on tähän mennessä ollut jo 4343 kävijää! Nippa nappa jäi vajaaksi, etten saanut jouluna suorittaa lanka-arvontaa, johon voit osallistua vielä täällä, kunnes 5000 kävijää on kasassa. Vielä siis ehtii osallistua!

Muoks. Aivan unohdin sanoa, että sieltä muutama postaus sitten esittelemästäni puisesta pyöreästä laatikosta löytyi tuo kyseinen heijastin. Ei ole siis enää mitään pakettimysteeriä selvittämättä! ;)

Hyvää joulua kaikille lukijoille!

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein jännittävää ja rauhallista joulua! Päivityksiä tekemistäni joululahjoista tulee huomenaamulla. :)

Florentine-sukat

Ullasta löytyvää sukkaohjetta oli pakko kokeilla. Kun ystäväni tilasi minulta syksyllä "pirtsakan väriset sukat" ja sain mallin suhteen vapaat kädet, oli pakko lähteä kokeilemaan 8-aloitusta ja muotoonneulottua kärkeä.

Kuvat ovat jälleen valitettavan tummia ja huonolaatuisia kuvausolosuhteista johtuen. Ihan kamalaa, kun päivä on puolessa ja silti valoa ei ole missään riittävästi!

8-aloitus oli itselleni ennen näitä sukkia täysin tuntematon juttu, mutta tykästyin siihen kovasti. Samaten muotoiltu kärki oli yllättävän kiva sekä ulkonäöltään että käytössä, kun sukkia kokeilin. Omaan jalkaani ne vain ovat hitusen liian pienet. Myös mallikerta oli loppujen lopuksi suhteellisen yksinkertainen ja helppo oppia ulkoa. Lankana käytin Novitan Nallea, väri oli jokin vanha lankakoriin jäänyt jämäväri, ja puikot olivat kokoa 2,5. Niillä sain tiheyden lähelle toivottua, mutta silti piti vielä hieman improvisoida. En voinut tehdä kantapäätä vielä suositeltuun kohtaan, koska sukasta olisi tullut toivottoman lyhyt, joten jatkoin kylmäverisesti mallikuvion 2 neulomista, kunnes pituutta oli tarpeeksi. Lisäksi tein kantapään hitusen leveämpänä kuin ohjeessa käskettiin (20 silmukalla, kun ohjeessa oli 16 s). Ja silti kuvio onnistui ihan nätisti. Täytyy myöntää, että olin melko yllättynyt! Ja helpottunut, sillä lupasin hänelle sukat käyttöön jouluksi, eikä uudelle sovellukselle olisi ollut aikaa muiden viime hetken joulupuuhien ohella.

Yhtä aikaa sukkien kanssa annoin myös pienimuotoisen joululahjan. Merlettosta löytyi ihanaa nauhaa (puuvillaa tai pellavaa kenties?), jota olen nyt laittanut milloin mihinkin pakettiin, kun se nyt vain on niin kaunista! Mitä paketista paljastuu selviääkin sitten joulun jälkeen myös blogini lukijoille.

Väliaikatietona 5000 kävijän arvonnasta voin kertoa, että tällä hetkellä kävijöitä blogissani on ollut jo komeat 4256 kappaletta! Jos haluat osallistua arvontaan, niin vielä ehtii!

Pipa

Vihdoin sain kuvattua jo reilu viikko sitten valmiiksi saamani myssyn. On ollut viime aikoina niin harmaata, ettei ole paljoa innostanut kuvailla mitään. Mutta nyt innostuin. Lempparinalle toimi kuvausavustajana ja suostui esittelemään myssyä.

Ihan kivahan siitä loppupeleissä tuli, vaikka ensi alkuun melko epätoivoinen olinkin. Lankana siis Novitan seiskaveikka syksyn sesonkiväreissä violettina (573) ja oranssina (644). Resorissa hieman jaksoin kikkailla kirjoneuleella, muuten on perusmyssy oikeasta ja nurjasta.

Söpöä viikonloppua kaikille lukijoille! Ja muistakaa 5000 kävijän arvonta!

Sydänheijastin vol 2.0

Ihanaa, kun alkaa vihdoin olla opiskeluhommat edes jonkinmoisessa purkissa, ja on vihdoin aikaa tehdä ihan kunnolla sitä, mistä itse pitää! Ainakin silloin tällöin. En ole moneen vuoteen ehtinyt enkä edes jaksanut tehdä joululahjoja itse, nyt tuntuu, että haluan lahjoa ihmisiä joka välissä ihan vain sen tähden, että saan hyvän syyn tehdä kaikkea kivaa pientä! Tiedä sitten johtuuko piakkoin tapahtuvasta valmistumisesta, että päässä on enemmän tilaa hautoa ja muhia kaikkia kivoja asioita, vai olenko vain jotenkin "kypsempi". Epäilen. Eilen illalla ja tänään valmistui kuitenkin tällaiset heijastimet.

Inspis syntyi kun aloin miettiä, miten saisin kivoja nappejani järkevästi ja nätin näköisesti yhdistettyä  näihin ihaniin huovutettuihin sydämiin. Nyt täytyy vain seuraavaksi mennä nappikaupoille hakemaan lisää kivoja eri värisiä pieniä nappeja. Ja sitten taas hakemaan joulutorilta sydämiä. Ja kohta sitä sitten ollaankin Marimekolla kangasostoksilla. Aloin nimittäin eilen leikitellä ajatuksella, että hankkisin jotain kivaa kangasta, mutta kun ei sitä ompelukonetta ole, niin taitaa olla paras jättää kangasostokset johonkin sopivampaan ajankohtaa.

En oikein ymmärrä, mistä tämä innostus ompeluun nyt oikein kumpuaa. En ole oikeastaan ikinä varsinaisesti pitänyt siitä, virkkaus ja neulominen ovat olleet enemmän minun mieleeni. Nyt kuitenkin melkein joka päivä on pakko päästä näpertämään näiden heijastinten kanssa. Hassua...

Uutta heijastinta pukkaa

Piti esseen (koko yliopistoaikani viimeinen!) kirjoittamisen lomassa askarrella yksi välipalaheijastin, jotta jaksan lähteä kirjastoon lukemaan. Tällaista jälkeä tällä kertaa:

Nyt ei ainakaan puutu heijastavasta pinnasta! Reunaan ompelin pieniä koristehelmiä (Gütermann). Musta sydän löytyi eilen Tampereen joulutorilta Filttiinan (kuinkas muuten) ständiltä. Tässä muita kivoja värejä, joita pussista löytyi.

Siitä asti, kun näin Neulovan nartun puuhanurkkauksen täällä, olen haaveillut omasta. Todellisuus vain on vielä melko karua katseltavaa.

Saas nähdä väheneekö turha roina pöydältä, kun opiskelijan ura loppuu ensi vuoden alussa. Näillä näkymin työskentelyergonomiaan ei kuitenkaan ole tulossa muutosta...

Lisäksi väliaikatietoja 5000 kävijän arvonnasta. 4000 kävijää on mennyt rikki, mutta vielä on siis aikaa osallistua. Kommentoi alkuperäistä arvontapostausta, ja olet mukana Meilenweit Magico II -kerän arvonnassa! Arvonta suoritetaan, kun 5000 kävijää on kasassa, eli näillä näkymin tammikuun puolella.

Helmiheijastin

Harjoittelu tekee mestarin, vai miten se nyt menikään. Tässä on viimeisin tuotos.

Materiaalina yksi puhkikäytetystä takista irroitettu nappi, keltainen ostonappi ja viisi mustaa helmeä, jotka olen alun perin ostanut amigurumiaskartelua varten. Heijastinrusetti koostuu kolmesta osasta, isosta taustasta, jonka vedin langan avulla ruttuun rusettimaisemmaksi ja kahdesta pitkästä "härpättimestä". Tähän jää koukkuun, uskokaa pois! Taitaa tulla paljon heijastimia tänä vuonna joululahjaksi tältä tytsyltä...

Miniatyyrivampyyri

"Buahahahahaa!!! Juoskaa karkuun vielä kun voitte!" sanoi vampyyri hurjana ennen kuin se nousi suurille siivilleen.

Novitan turkoosia flipflopia löytyi vielä varastoista sen verran, että oli pakko pistää yksi lahja-amigurumi työn alle. Siivet ja korvat on tehty mustasta seiskaveikasta. Vampyyrista tuli aikamoinen miniatyyri, korkeutta on vain n. 8 cm plus korvannipukat. Lankaa olisi riittänyt isompaankin vampyyriin, mutta koska varastosta ei löytynyt enää kuin pieniä silmiä, oli pakko jättää kaveri muutenkin vähän pienemmän kokoiseksi. Pohjasta löytyy totta kai samanlainen ripustuslenkki kuin onnenamigurumistakin, että pääsee vamppi silloin tällöin huilimaankin.

"Nukkukaa, jos uskallatte!" hekotti vampyyri.

Heijastinaskartelua

Kun on putki päällä, niin on putki päällä. Näistä on mukava lähteä askartelemaan lisää heijastimia.

Ihanat huopasydämet löytyivät Tampereen joulutorilta Filttiinan ständiltä teatterin edestä. Piti tarkistaa nimi jälkikäteen netistä, kun ständin äkätessäni keskityin niin ihastelemaan ja hypistelemään heidän tuotteitaan että nimi jäi tarkistamatta. Napit löytyivät tällä kertaa Kauppahallin käsityökaupasta.

Ja pakkohan oli heti kokeilla, millaista jälkeä näistä saa aikaiseksi.

Näyttää vahvasti joululahjalta. (hys hys!)

Tälläkin hetkellä blogissani on käynnissä 5000 kävijän kunniaksi arvonta. Eli kun numero 5000 pärähtää tilastoihin, niin arvon kerän ihanaa punamonisävyistä Meilenweit Magico II -lankaa.

 
Tällä hetkellä kävijöitä on ollut jo nippa nappa yli 3700, joten vielä ehtii osallistua! Kommentoi alkuperäistä arvontapostausta, ja olet mukana arvonnassa. Ja mitä nopeammin saadaan nuo yhteensä 5000 vierailijaa blogiini, sitä nopeammin voin arvonnan suorittaa! Joten nyt levittämään sanaa blogosfääriin!

Nyt jos koittaisi vaikka venytellä hartiat auki ja kömpisi sänkyyn, niin saisi aamulla jatkaa tuoreemmilla silmillä.

Villa-allergikon myssy ja kaulaliina

Ystäväni tykästyi kovin tekemääni pylväsmyssyyn. Tilausta tehtiinkin sitten vastaavanlaisesta myssystä ja siihen sopivasta kaulahuivista. Villa-allergikolle sopivat lankavaihtoehdot olivat kuitenkin vähissä, ja kaikki kivoimmat värit löytyivät totta kai vain villa- tai villasekoitelangoista. Lopulta päädyttiinkin Sandnesin alpakka-lankaan kahdessa eri värissä, eli violetissa (4855) ja harmaassa (1053). Tässä tulos.

Valitettavasti kuvat ovat tällä kerralla melko hämäriä, kun kuvausolosuhteet ulkona (tuuli 9 m/s, lumituiskua) olivat mahdottomat. Myssy on kuitenkin käytännössä aivan samalla idealla toteutettu kuin pylväsmyssy, eli resorin (2o, 2n) tein ensin ja sen jälkeen pylväitä muutaman silmukan välein. Muuten tein pylväitä aina päällekkäin, paitsi kavennettaessa hyppäsin yhden yli sopivin väliajoin. Huivi taas koostuu tavallisista ketjusilmukkakaarista, eli oli todella simppeli ja nopea tehdä. Alpakka on myös mukava materiaali sen takia, että siinä ei juurikaan esiinny solmuja. Lisäksi se on melko "liukasta" ja näin ollen myös helposti ja mukavasti purettavissa.

Ystäväni ei halunnut huiviin sen kummempia hapsuja, joten kun huivi oli mukavan mittainen, tein vielä kaksinkertaisella violetilla langalla kiinteistä silmukoista koko huivin ympäri menevän reunuksen. Päihin tein lisäksi kiinteiden silmukoiden päälle pylväsryppäillä pientä aaltokuviota (ks, p, 3p samaan s, p, ks). Lankaa kului myssyyn melkein kerä kumpaakin väriä (2x50 g), huiviin käytin myssystä ylijääneiden kerien lopun ja lähes kaksi kokonaista kerää violettia ja kerän harmaata (yht. n. 150 g). Pituus riitti siihen, että huivin sai kaksinkertaisena kaulan ympäri ja vielä huivin muodostamasta lenkistä nätisti takin päälle.

Alpakka ei ilmeisesti kaikille villa-allergikoille sovi, mutta ainakin ystävälleni se tuntui sopivan loistavasti.

... ja vielä hakaneulat salonkikelpoisina

Oli ihan pakko tehdä toinen heti perään, kun innostuin niin kovasti.

Innostuin kokeilemaan pussin pohjalta löytynyttä pitsipalaa. Samalla yritin kovasti välttää hakaneulojen käyttämisen, koska minulla ei niitä tällä hetkellä hirveän montaa ole, mutta minkäs teet, kun ne saavat kokonaisuuden näyttämään niin hyvältä! Pitsi ja punk sopivat ainakin tällä tavalla hyvin yhteen.

Katu-uskottava heijastinkoru

Mitäpä sitä suotta turhia jorisemaan.

Pari kivaa nappia, kaksi rouheaa hakaneulaa, heijastinnauhaa ja karhulankaa. Makea on, ainakin omasta mielestä, tosin heijastinnauhaa on melko vähän näkösällä. Hieman tuotekehittelyä, niin eiköhän sitä saada enemmän näkösällekin. Takana on vielä yksi hakaneula, jotta korun saa kiinnitettyä haluamaansa paikkaan. Itse suunnittelen tätä edellisessä postauksessa esittelemäni pipon koristukseksi. Sillä vaikka pipo ei olisikaan saajan mieleen, niin toivottavasti edes koru on!

Itsenäisyyspäivän myssypohdintaa

Aivan ensimmäiseksi, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille! Oma päiväni on mennyt mukavan rauhallisesti, brunssi nautittiin avopuolison kanssa vasta puolen päivän tienoilla, ja Tuntematonta sotilasta katsellessa yritin saada yhtä lahjamyssyä edistymään.

Kuva on valitettavan huonolaatuinen, mutta värit ovat ihanat. Lankana on Novitan seiskaveikka, värit 644 (oranssi) ja 573 (violetti). Idea vain puuttuu. En jaksaisi nyt innostua mistään kauhean monimutkaisesta ja vaativasta kirjoneulekuviosta, kun tämä nyt ei ole kuitenkaan se ainoa paketti, joka pukinkonttiin pitäisi saada. Tällä hetkellä päällimmäisenä on ajatus ns. kissankorvapiposta, eli suorakaiteenmallisesta myssystä, johon syntyy päähän laitettaessa korvat. Tai jos ei sellaista, niin jotain löysää ja letkeää joka tapauksessa. Tällä hetkellä olen leikitellyt vaakaraidoilla, joista en ole pitkään aikaan pitänyt (tylsiä) ja oikeiden ja nurjien kerrosten pinnoilla. Sitäkin olen pitänyt pitkään tylsänä. Nyt siis kovalla vaivalla yritän muuttaa ajatustapani kahden inhokkiasiani kohdalla yhden myssyn aikana. Saas nähdä, saattaa olla että loppupäivästä puran tämänkin alun...

Rauhallista itsenäisyyspäivää!

5000 kävijän arvonta

Näin joulun alla on mukava järjestää jotain pientä ylläriä, ja täten julistankin käyntiin 5000 kävijän kunniaksi lanka-arvonnan! Olen pitänyt tätä blogia elokuusta asti, ja tähän mennessä kävijöitä on kertynyt kunnioitettavat 3 310. Kun viiden tuhannen kävijän raja ylittyy (minkä toivon tapahtuvan viimeistään tammikuussa), arvon tähän postaukseen kommentoineiden kesken Saksasta ostamani kerän ihanaa punasävyistä Meilenweit Magico II -lankaa.

Kerässä on yhteensä 100 g = n. 420 metriä lankaa, koostumus 75 % uutta villaa, 25 % polyamidia, suositeltu puikkokoko 3. Arvontaan voi osallistua siis kommentoimalla tätä postausta, ja tietoa arvonnasta saa välittää edelleen myös omassa blogissaan tms. Mitä enemmän kävijöitä, sitä nopeammin arvonta voidaan suorittaa. *hymyilee ovelasti*

Osallistukaa rohkeasti ja onnea arvontaan!

Lauantainen lisäys.

 
Vielä toinen kuva kerän toisesta puolesta, jolloin langan värityksestä tulee vielä parempi kuva. Värit ovat näissä kuvissa hyvin lähellä totuutta (ihan sataprosenttista totuutta ei uskalla luvata). Olkaa hyvä!

Saksalaisia ihania lankoja

Nyt on sitten työreissu vihdoin takana päin. Onneksi työhommien ohella jäi hieman vapaa-aikaakin ja pystyin pariinkin otteeseen käymään Lana Grossan liikkeessä. Tällaisia ihanuuksia tarttui mukaan.

Ensimmäisenä vasemmalta on Meilenweit Magico II, väri punaviherviolettikeltainen 3501, keskimmäisenä harmaasta villatakistakin (ikuisuusprojektini nro 1) tuttu Alta Moda Alpaca violetinvivahteikkaassa sävyssä 018 ja laitimmaisena oikealta niin ikään Meilenweit Magico II, väri maanläheisissä ruskean ja punaisen sävyillä leikittelevä 3508. Enemmänkin olisi mukaan lankoja tarttunut, mutta matkalaukun koko tuli vastaan. *huokaus*

Lisäksi sain eilen viimeisteltyä reissuun mukaan ottamani kämmekkäät, joista piti alun perin tulla Rainy Sistersien smart gloves -sormikkaat. Kuinka ollakkaan, seiskaveikka oli kuitenkin niin paksua lankaa, ettei se toiminut sormikkaissa, joten hyödynsin tekemäni varren ja tein niistä kämmekkäät.

Väri on polvisukista ylijäänyt luonnonvalkoinen. Alan vihdoin uskaltaa tehdä kämmekkäistä ja lapasista tarpeeksi napakoita, ne kun kuitenkin vähän aina käytössä löystyvät. Neulos on pääsääntoisesti simppeliä 3 o, 1 n. Ullasta löysin mahtavan kikan luoda silmukoita pääteltyjen jälkeen, suosittelen kokeilemaan! Kämmekkäät on neulottu sormista ranteeseen.

Blogin päivityksessä parin viikon tauko

Hei kaikki lukijat! Blogin päivitykseen tulee nyt pari viikkoa kestävä tauko työmatkan takia. Otan mukaan Ravelrystä löytyvän Rainy Sistersien smart gloves -ohjeen, ja toivoisin saavani ensimmäiset sormikkaat reissun aikana valmiiksi. Kohdemaana on Saksa, joten kivoja lankojakin pitäisi löytyä, jos vain on tarpeeksi aikaa alan liikkeissä pyörimiseen. Ja jos onni on myötäinen ja lankoja löytyy, niin voisin pitää joulun alla vielä pienimuotoisen arvonnan. Pysykää siis kuulolla!

Schöne Vorweihnachtszeit!

Sydänpöllö

Turkoosi välipalapöllö valmistui eilen. Ja se on ihana! Lahjaksi menee tämäkin, toivottavasti on saajalleen mieleinen.

Mallia katsoin täältä löytyvästä pöllöstä, lisäksi lisäsin siivet ja toisen siiven alta löytyvän yksityiskohdan.

Pohjaan tein muutaman kierroksen kiinteitä silmukoita, jotta pysyisi pöllö paremmin oikeassa asennossa eikä olisi koko ajan nokallaan.

Novitan Flipflop on ihan loistavaa amigurumilankaa. Tämä on virkattu koukkukoolla 5, jolloin pinta jää ehkä hieman väljäksi ja täytteet hieman näkyviin, mutta valkoisten yksityiskohtien kanssa se ei ole mitään kauhean dramaattista. Kun silmukoiden väliin jää pieniä aukkoja, on silmien siisti kiinnittäminenkin paljon helpompaa, kun silmän kannan saa vedettyä kunnolla syvälle. Lisäksi lanka on todella liukasta ja sen takia niin mukava virkata - ja tehty kierrätetyistä muovipulloista. Ei huono juttu sekään. Valkoiset yksityiskohdat ovat luonnonvalkoista Seitsemää veljestä.

Kalle Kaivuri

Kaivinkone valmistui, ja tulihan siitä söpö.

Lankana on Novitan 7 veljestä, virkkuukoukku oli kokoa 3. Neuloksesta tuli sopivan tiheää, eikä täytteet mistään juurikaan pursua. Hieman olisi tehnyt mieli tehdä enemmänkin yksityiskohtia, mutta ideat loppuivat kesken. Nyt tyydyin sitten vilkkuvaloon ja lanaan, joka on kiinnitetty lyhyen varren päähän, eli sitä saa liikuteltua ylös alas. Myös kauha liikkuu mukavasti edes takaisin.

Kauha oli kaikista hankalin hahmotella, muutenhan sai taas virkata vain erikokoisia palloja ja pötkylöitä. Se muodostuikin parin yityksen jälkeen puolipallosta, johon virkkasin kaksi kolmion mallista väkästä. Virkkasin koko kaivurin yksinkertaisella langalla, mutta kauhaa sai vahventaa virkkaamalla piilosilmukoita kauhan pohjalle ja väkäsiin, jottei se olisi liian "lötkö".

Kaivuri meni lahjaksi kaksi ja puolivuotiaalle pojantaaperolle, ja yritin kiinnittää kaikki osat mahdollisimman vahvasti toisiinsa, ettei tarvitsisi heti äidin alkaa ommella niitä paremmin kiinni. Silmät on ommeltavat lasisilmät, joita ainakin vielä syksyllä sai Sinooperista. Nyt olisikin mentävä täydentämään silmävarastoja seuraavaa välipalapöllöä varten... Toivottavasti kaivuri on saajalleen mieleinen!

Se elää ... melkein

Kaivuri alkaa hahmottua - ja pysyy ainakin ilman kauhaa pystyssäkin, huraa!

Enää pitäisi keksiä, miten saan hyvän mallisen kauhan aikaiseksi. Kenties turvaudun taas kantapäähän... Jos sen tekisi kaksinkertaisella langalla niin siitä saattaisi jopa tulla tarpeeksi tukeva. Joo! Lisäksi haaveilen vielä jonkinlaista huomiovaloa katolle. Ei siis mitään hienoa ja teknistä, ensimmäiseksi mieleen tuli vanha pieni sormustin, jonka voisi kiinnittää hytin katolle. Mutta ehkä tyydyn vain virkkaamaan senkin...

Ja nyt kun on jo marraskuu ja on niin pimeää (päivisinkin, totta kai), niin on jo korkea aika laittaa valoa ikkunaan.

Tämä joulutähti on ihan lemppari, tuliaisia Lyypekin joulumarkkinoilta jokunen vuosi sitten. Tehty paperista ja äärimmäisen kaunis! Valoa kaikille lukijoille!

Kaivureita ja pinkkiä

Niska-hartiaseutu on jumittanut viime viikot nyt niin lahjakkaasti, että käsitöiden tekeminen on jäänyt pakostakin vähemmälle. Aivan toimettomana en ole kuitenkaan ollut: Tekeillä on amigurumikaivuri (aivan oikein, siis virkattu kaivinkone) ja sukat.

Pirteästä pinkistä pitäisi tulla uusimmasta Ullasta löytyvät Florentine-sukat. Kyseessä on lankakorin pohjalta löytynyt isohko jämäkerä jotain ikivanhaa Novitan Nallea, eikä se ihan oikeasti noin pinkkiä ole kuin tuossa kuvassa. Ei ihan mutta melkein. Tein siitä ja valkoisesta joskus aikoinaan oikeat polkagris-sukat, ainakin värien puolesta. Pääsin eilen näissä jo hyvään alkuun, mutta sitten pudotin silmukan ja totta kai sen piti olla juuri kuvion kannalta olennainen silmukka, moneen kertaan siirretty ja vuoronperään oikeaa ja nurjaa. Joten purin sitten saman tien melkein alkuun asti.

Mustasta ja vihreästä pitäisi sitten tulla se kaivinkone kaksi ja puolivuotiaalle pojalle. Tällä hetkellä "vartalo" muistuttaa enemmän kumiankkaa kuin kaivinkonetta, mutta toivon tilanteen muuttuvan, jahka saan telaketjut alle ja kauhanvarren kiinnitettyä. Mielenkiinnolla odotan, mitä tästä loppujen lopuksi seuraa... Tällä hetkellä työ etenee aika hitaasti, kun mustasta langasta on iltaisin lähes mahdoton saada mitään järkevää aikaan.

Eilen innostuin vähän päivittelemään blogin ulkoasua, ainakin omaan silmään vaikuttaa nyt selkeämmältä. Lisäksi täytyy tässä samalla mainostaa uutta kirja-aiheista blogiani, joka löytyy osoitteesta kirjojenviemaa.blogspot.com. Tervetuloa käymään sielläkin!

Baijerilaiset polvisukat

Tällaiset näistä "säärystinlangoista" sitten syntyi.

Mallilla ei ole siis mitään muuta tekemistä Baijerin kanssa, kuin että kantapään kuvioinnista tulee minulle mieleen kyseisen saksalaisen osavaltion lippu.

Lankana oli siis Novitan 7 veljestä, värit luonnonvalkoinen ja tummansininen. Valkoista kului n. 170 grammaa ja sinistä n. 20 grammaa. Kirjoneule on omasta päästä, tein sitä fiilispohjalta aina työn edetessä.

Halusin varteen joustinneuletta, mutta en kuitenkaan koko varren pituudelta. Siksi päädyinkin vaihtamaan joustimen ns. sulavasti sileään neuleeseen, eli kavennusten kohdalla kavensin pois vain nurjia silmukoita, ja silloin tällöin muutin nurjia silmukoita oikeiksi. Lopputulos on omaa silmää miellyttävä.

Hahaa, kärki alkaa muotoutua!

Olen innoissani! Olen lopultakin saamassa polvisukasta mieleistäni! Sain tänään kantapään ja kiilakavennukset tehtyä, ja uskoisin saavani kärjenkin tänään valmiiksi. Oli vain heti pakko päästä jakamaan innostustani tänne.

Kantapäästä tuli upea! Malli on perinteinen vahvistettu kantapää, myös hollantilaiseksi kantapääksi kutsuttu, eli oikealla kerroksella joka toinen silmukka on nostettu oikein ja nurjalla neulottu kaikki nurin. Halusin kantapäästä kaksivärisen, koska sukan varressakin on sinistä, joten tein aina kaksi kerrosta valkoisella, kaksi sinisellä. Jalkapöydän meinaan tehdä "tihenevällä" kirjoneuleella, eli sinistä tulee olemaan aina vain enemmän. Kärjestä tulee siis ehkä kokonaan sininen. Saas nähdä, millaista tulee valmiina, mutta tällä hetkellä olen todella innostunut!