perjantai 23. syyskuuta 2011

Kahden kerän kuluttua

Nyt alkaa jo neule hahmottua. Eilen sain virkattua yhden kokonaisen kerän, kun olin kaverin luona ja sain koko ajan sovitella.


Olen kyllä tosi innostunut tästä ohjeesta! Olen alkanut haaveilla siitä itselleni hieman lyhyempää ja lyhythihaista versiota. Tästähän puuttuu vielä hihat ja kaulus. Ja langanpätkät roikkuu päättelemättöminä.

Pitsihuivilla ei sitten menekään ihan näin vahvasti.


Avokin Teppo Teekkari -nalle löysi pienen humanistin itsestään ja ihastui huivintekeleeseeni. Nallen annoin alunperin lakkiaislahjaksi, ja kun avokista tuli teekkari niin Tepon lakkiin lisättiin myös tupsu.

Toisin sanoen, vaikka purin Aquilaani useamman kerroksen, niin en löytänyt pudonnutta silmukkaa. Päätin purkaa koko huivin, mutta lopulta lanka meni solmuun ja katkesi. Täytyy aloittaa jossain vaiheessa uudestaan... Keksin eilen syynkin, miksi huivi meni pieleen. No, tulostamassani ohjeessa oli huivin reunasta jäänyt reunasilmukoita tulostamatta, kun kaavio oli niin leveä! Että näin...

tiistai 20. syyskuuta 2011

100 grammaa myöhemmin

Alkuhaasteiden jälkeen ensimmäinen kerä on nyt saatu neulottua. Tästä on siis tulossa se aiemmassa postauksessa mainittu lahjapusero. Nyt pitäisi vain päästä sovittamaan, ennen kuin uskallan tehdä pidemmälle. Olin taas olevinani tehokas vaikka olinkin laiska, enkä tietenkään jaksanut tehdä kunnollista mallitilkkua, josta olisin saanut tiheyden laskettua. Ensimmäiset pari helmayritystä sainkin sitten purkaa. Joustinneuleeseen käytin puikkokokoa 6, virkkaus onnistui puikolla nro 8 yllättävän hyvin. Lopputuloksessa ainakin oma silmä lepää.



Pitsihuiviprojekti ei sitten etene edes tämän vertaa. Kahdenkymmenenkolmen onnistuneen kerroksen jälkeen sain tehtyä viitisen kerrosta, kun huomasin yhtäkkiä kadottaneeni yhden silmukan jonnekin. Olen purkanut muutaman kerroksen, mutta edelleenkään ei silmukkamäärä täsmää. Todennäköisesti kohta puran koko homman ja aloitan alusta...

Toisaalta villatakkiprojektini on saanut uutta tuulta siipiensä alle. Eilen illalla purin vielä jäljellä olevan ylisuuren etuosan, ja aloin tehdä uutta.

torstai 15. syyskuuta 2011

Pitsiä puikoille

Harmaa päivä vaati värikästä lankaa - ja tähänastisista neuleprojekteista monimutkaisimman aloittamista. Lang Yarnsin Alpaca Superlight hyppäsi siis puikoille, ja jonkinlaista kuviota on jo havaittavissa. Mietin kyllä koko ajan, onko puikkokokoni pykälää liian iso (4,5 kun langan suositus 3,5 - 4), mutta eiköhän valmis huivi pingoitettaessa hieman siistiydy.


Tarkoituksena on siis tehdä Ullasta löytyvä Aquila-huivi. Olen päässyt yllättävän hyvin kuvioon kiinni, tähän mennessä ei ole tarvinnut purkaa kuin muutama rivi ja olen kuitenkin jo ensimmäisen kaavion kahdennellakymmenelläkolmannella rivillä! Aplodien paikka siis. Neulominen alkaa kuitenkin tuntua käsissä, ranteen lihakset alkavat jumittaa koko ajan vain enemmän. Pitäisi todennköisesti pitää pari päivää taukoa, mutta kun ei millään malttaisi! Niin kivoja projekteja tällä hetkellä kesken!

tiistai 13. syyskuuta 2011

Lankakuvia ja suunnitelmia

Seuraavaksi pitäisi ottaa työn alle taas yksi lahjakorttineule. Eli nyt vuorossa ystävän kolmekymppislahja, aikeena on tehdä samankaltainen kevyt neulepusero kuin Kalastajan vaimo. Langat käytiin ostamassa eilen.



Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty angora- ja alpakkalankoja. Valikoimassa olevat värit eivät kuitenkaan täysin miellyttäneet, joten päätettiin vaihtaa lankaa kokonaan. Lopulta värin puolesta mukaan valikoitui Sandnesin harmaa villalanka Fritidsgarn (väri 5062). Ohjeen pitäisi olla helposti muokattavissa, joten langan vaihtuminen ei juurikaan hirvitä. Enemmänkin jännittää se, miltä valmis neulepinta näyttää, ja miellyttääkö se lopulta lahjan saajaa. No, mutta lanka on aina lankaa. Vaikka se olisikin tähän työhön vääränlaista, niin aina sen johonkin voi käyttää!

Lisäksi sain eilen ostettua vihdoinkin pitsipyöröpuikot ensimmäistä pitsihuiviprojektiani varten.



Lankana siis Lang Yarnsin Alpaca superlight (54 % alpaca superfine, 22 % merino fine, 24 % polyamid). Malliksi haaveilen Ullasta löytyvää Aquilaa. Saas nähdä, kuinka loppujen lopuksi käy, meneekö hermo mallikaavioiden kanssa vai jänistänkö koko projektista.

maanantai 12. syyskuuta 2011

Pallopöllö

Eilisen lehden inspiroimana piti saada jotain valmiiksi, joten tässä on seuraava lahjaksi menevä amigurumi, Pallopöllö.


Pöllön ominaisuuksiin kuuluu mm. mulkosilmät, joihin en ole ihan täysin tyytyväinen. Mutta no, persoonallisuus se vain on, mikä pilkottaa, eikö?


Ai niin. Melkein unohtui mainita, että innoitukseni tällä pallopöllölle löytyi täältä. Tämä oma versioni näyttää hieman... psykedeelisemmältä.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Lankesin lehteen... ja Tina Heesin Neulojan kymmenen käskyä

Gradu- ja työkiireet ovat pitäneet minut erossa puikoista tämän viikon. Tai no, ei täysin. Suunnitelmissa on keltainen amigurumipöllö, mutta ilmeisesti mittani alkaa olla pikkuhiljaa täynnä söpöjä pikkueläimiä, kun työ ei oikein tunnu etenevän. Lisäksi olen saanut/ saamassa pientä syysköhää, ja pölisevä villalanka ei tee kauhean hyvää herkistyneelle kurkulle.

Kävin eilen kaupungilla ja totesin jälleen, ettei ikinä kannattaisi viettää luppoaikaa lehtihyllyjen lähellä, eikä varsinkaan selata ulkomaisia käsityölehtiä! Lusmuilu Sokoksella kostautui, kun löysin ihanan saksalaisen Verena Strickenin käsityölehden. Ja lankesin!!! Kohta täytyy ilmeisesti alkaa suunnitella seuraavaa lankatilausta...


Alla muutama esimerkki neuleista, jollaisia näkisin mielelläni enemmän kotimaisissakin neulelehdissä.



En ole pitkään aikaa löytänyt yhtä hauskoja ohjeita kotimaisista lehdistä. Johtuu ehkä tosin siitä, etten ole esim. Novitaan koskenut moneen vuoteen kuin pitkällä tikulla, siinä kun ohjeet tuntuvat aina vain yksinkertaistuvan vuosi vuodelta. Toki on myönnettävä, että aina niistäkin lehdistä pari hauskaa ohjetta löytyy. Alla vielä ohje, jonka takia koko lehden ostin.



Oheinen sininen villatakki vei heti sydämeni! Vaikka en ole saanut sitä ensimmäistäkään vielä valmiiksi, niin haaveilen jo siitä hetkestä, kun saan ottaa tämän työn puikoille


Yllä olevat kämmekkäät ovat yksinkertaisesti i-ha-nat! Värit ovat niin näköiseni, kirjoneule (varsinkin noissa väreissä) sopivan näyttävää mutta kuitenkin melko simppeliä, ainakin näin ensikatsomalta. Ohjetta luin sen verran, että kumpikin kämmekäs on täysin samanlainen, eli mallineule jatkuu kämmenen puolelle.


Tina Heesin kirjoittama "Neulojan kymmenen käskyä" (Die zehn Strickgebote) muistutti osuvasti neulomisen peruasioista. Ohessa kyseiset käskyt tiivistetyssä muodossa.

Käsky 1. Käytä aina parasta saatavilla olevaa materiaalia. Elämä on liian lyhyt neuloa huonolaatuisilla langoilla.

Käsky 2. Käytä aina koko osaamisesi ja kaikki mahdollinen huolellisuutesi tekeillä olevaan työhösi. Virheen, jonka ajattelit olevan niin pieni, ettei kukaan huomaa sitä, näet valmiissa työssä vuosikausien ajan.

Käsky 3. Neulo vain sellaisille ihmisille, jotka todella arvostavat osaamistasi ja näkemääsi vaivaa.

Käsky 4. Ole avulias kanssaneulojia kohtaan ja jaa tietoasi runsaskätisesti.

Käsky 5. Välitä upeasta harrastuksesta saamasi ilo mahdollisimman monelle.

Käsky 6. Älä anna kenenkään tuottaa sinulle huonoa omaatuntoa harrastuksesi takia. On yksin sinun asiasi, kuinka paljon uhraat neulomiselle aikaa, kuinka monta projektia sinulla on kerralla kesken tai kuinka paljon hamstraat villaa.

Käsky 7. Mallitilkut eivät ole turhaa ajanhaaskausta eivätkä ohjeet ehdottomia lakeja. Voit muuttaa mallia juuria haluamallasi tavalla, kunhan et syytä ohjeen alkuperäistä suunnittelijaa sovelluksesi mahdollisesta epäonnistumiesta.

Käsky 8. Kohtaa neulojan piinat levollisesti: Solmut vyyhdissä ja ohjeissa ilmenevät virheet vain koettelevat sinua ja vahvistavat luonnettasi.

Käsky 9. Kunnioita tekijänoikeutta. Muiden työt saavat toki inspiroida, mutta älä väitä muiden malleja omiksesi.

Käsky 10. Ole tiedonjanoinen ja rohkea. Älä epäröi kokeilla uusia tekniikoita vain siksi, että olet aina tehnyt asiat tietyllä tavalla. Neulominen on elämänpituinen matka, ja jos aina kulkee samoja reittejä, menettää monia kauniita paikkoja.

Nämä ohjeet mielessä alan jo suunnitella uutta lankatilausta, ja ehkä jatkan sitä pöllöäkin vielä tässä illan aikana. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille kanssaneulojille!

torstai 1. syyskuuta 2011

Onnenamigurumi

 
Eilen illalla tuli sellainen fiilis, että jotain pientä kivaa olisi mukavaa saada työn alle Herra Hirmuisen jälkeen. Kuitenkin villatakkini on vielä kesken enkä halunnut alkaa mitään hirveän pitkäaikaista projektia, joten mitäpä muuta suunnittelemaan kuin seuraavaa amigurumia! Eipä tarvinnut kauaa Facebookissa huudella, kun ystäväni totesi, että hänelle voisi kyllä tehdä onnenamigurumin seuraavaa ulkomaanharjoittelua varten. Malli on Anne Obaachanin kirjasta Virkkaa amigurumi.


Olin juuri hetkeä aiemmin alkanut tehdä lepakkoa ja lankavarastoja kaivettua löytyi sopivan paksua lankaa siipiä ja korviakin varten. Valmista tulikin sitten jo tänään aamulla. Kuvia otettaessa nenä on ollut hieman vinossa, mutta mitäpä tuosta. Vaaleanpunainen lanka on Novitan Flipflopia, valkoinen puolestaan Isoveljeä. Koska lanka on noinkin paksua pysyvät siivet ja korvat hyvin muodossaan ilman mitään tukia pelkän prässäyksen voimalla. Pohjaan virkkasin parin renkaan verran kiinteitä silmukoita, jotta lepakko pysyisi paremmin pystyssä.

Ai niin, ja koska kyseessä on nyt kuitenkin lepakko, niin pitihän pohjaan tehdä myös ripustuslenkki. Täytyyhän onnenamiguruminkin joskus huilia.