keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Pieni joululahjapostaus

Aiempina vuosina on voinut puhua suuresta joululahjapostauksesta kun omin käsin tehtyjä lahjojakin on ollut vaikka kuinka. Tänä syksynä neulomisinto on ollut hukkateillä ja muuttokin vei energiaa, joten nyt voin esitellä vain muutaman itse tehdyn lahjan.

Mutta hyvää joulua siitä huolimatta ihan kaikille!


Lupasin jo syksyllä neuloa kaverille pipon. Malliksi valikoitui joulun alla Ravelrystä löytyvä Belugah. Ensin kuvittelin mallin leikittelevän nousevilla silmukoilla mutta mitä vielä, hauska nouseva kuvio syntyy vuorottelevista neljä nurin, yksi oikein ja kaikki oikein -kerroksista. Idioottivarma malli, sillä neulominen on nopeaa, vaihtelevaa ja kuitenkin täysin aivotonta ja lopputulos todella kivan näköinen! Tupsuja en ole askarrellut sitten ala-asteen jälkeen, mutta jostain takaraivosta löytyvän epämääräisen muistikuvan perusteella sellaisenkin sain taiteiltua. Lankana on harmaasta villatakista ylijäänyt Lana Grossan Alta moda alpaca (90% alpakka, 5% uusi villa, 5% polyamidi) ja puikot olivat Knit pron Cubicsit koossa neljä. Kantikkaiden puikkojen myyntilauseena oli ainakin aikanaan se, että neulomisjälki olisi heti tasaisempi, mutta tiedä häntä. Tätä myssyä en suihkuttanut, se menee kuvauspäästä suoraan pakettiin, mutta suihkutus olisi neulomisjälkeä vielä hieman tasaisemmaksi tehnyt.


Toinen itsetehty joululahja on miehen Aramis-sukat koossa 45. Nämä sukat menevät samalle henkilölle, jolle jo viime jouluna tein Athos-sukat (linkki viime vuoden joulupostaukseen). Lankana oli tällä kertaa Roosa nauha -langat, joista pohjavärinä olevaa ruskean harmaata ei kulunut edes kokonaista vyyhtiä. Puikot olivat kokoa 2,5 ja näissäkin mallikuvio syntyy oikeiden ja nurjien silmukoiden rytmityksestä. Mallia oli helppo seurata ja soveltaa, saas nähdä, onko ensi joulun postauksessa vuorossa Porthos vai D'Artagnan.

Että tällaista tällä kertaa. Oikein leppoisaa joulua ja lankarikasta uutta vuotta!

lauantai 6. joulukuuta 2014

Mojo hukassa

Sieltä se joulu uhkaavasti lähestyy. Viime vuonna väkersin lahjat itse lähdes kaikille, joille ylipäätään hankin joululahjoja, tänä jouluna hyvä jos saan kaksi lahjaa valmiiksi ennen h-hetkeä. Yhdet sukat ovat jo erinomaisen hyvällä mallilla ja nyt kahden peräkkäisen pyhäpäivän aikana uskon saavani parin lähes valmiiksi asti. Se toinen lahja onkin sitten vähän niin ja näin, ajatustasollakin ollaan vasta ihan alkutekijöissä.

Mojon kateissa oloa selittää ehkä selkeimmin tämä syksyn aikana tapahtunut muutto. Tämän viikon aikana saimme hankittua loputkin kalusteet, jotka oli hankintalistalla, eli kirjahyllyn ja työpöydän. Viime viikonloppuna saimme lopulta noudettua myös jo pari viikkoa Maskun varastoissa marinoituneet sohvapöydän ja tv-tason. Iltaisin aika on aika usein mennyt kalustefirmojen kotisivuja selatessa tai ihan vain pimeää vuodenaikaa koomaillessa.


Tajusin tässä ihan äskettäin, etten ole edes tänne päivittänyt vielä Tampereen Kädentaidot-messujen löytöjäni. Valmiita neuleita ei ole tässä ajassa syntynyt, vaikka oma villatakki on kappaleiden yhdistämistä vaille valmis ja yhdet säärystimetkin hyvällä mallilla, kun piti päästä joululahjojen kimppuun. Eli mukaan tarttui Taito Shopin Roosa Nauha -lankaa väreinä harmaa ja vaaleanpunainen (tuo ruskea on siis todellisuudessa ruskeaan vivahtava harmaa), Succablokin mahtava SilmuccaSTOP-stoppari estämään silmukoita karkaamasta sukkapuikoilta, ketun muotoinen piparimuotti, söpöt sienikorvikset, huopapalasta tehty heijastin ja löysinpä myös Knit Pron pingotusalustan! Lisäksi kuvan taka-alalla pilkistää huopakassi, joka on löytänyt kotinsa olohuoneen sohvan vierestä. Keskeneräisille projekteille on nyt hieman esteettisempi säilytyspaikka kuin epämääräiset muovipussiröykkiöt.


Kävimme messuilla ystävieni kanssa vasta sunnuntaina, sillä olin unohtanut toivoa viikonloppua vapaaksi töistä ja sunnuntai oli siksi ainoa mahdollisuus minulle messuilla. Eikä ollut itse asiassa huono juttu sekään. Vain muutamassa kojussa mainostettiin, että jokin tuote oli päässyt jo loppumaan ja vaikka ihmisiä oli paljon, niin jonkin verran oli väljempi kulkea kojujen väliä kuin viime vuoden lauantaina. 

Jos tässä tuon yhden sukan vielä päättelisi ennen kuin menen tutustumaan Tampereen joulutorin tarjontaan. Tori on tänään itsenäisyyspäivänä auki 12-20.

Rauhallista ja tunnelmallista itsenäisyyspäivää kaikille kanssaneulojille!

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Tallinnan tuliaisia

Aivan alkuun ensinnäkin hirveät pahoittelut, että on nämä viimeiset pari kuukautta kuluneet lähes täydellisessä hiljaiselossa! Muutto, uuden asunnon sisustus ja samaan ajanjaksoon kun vielä lisätään pitkät työpäivät niin aikaa ja energiaa blogin päivitykselle on jäänyt todella vähän. Ja olen siitä ajoittain huonoa omaatuntoakin potenut. 

 
Yhdet sukat tällä välin on saatu valmiiksi, yksi neuletakki on viimeistelyä vaille valmis ja säärystimet on jo puolivälissä valmiina, mutta kuvia niistä ei vielä ole blogiin asti laittaa. Sen sijaan perjantaina lähdin töiden jälkeen piipahtamaan kaveriporukalla Tallinnassa, joten lankaa on taas muutamaa projektia varten jemmattu. Matka oli jälleen Matkapoikien kautta varattu, bussilla perjantai-iltana Helsinkiin ja siitä laivalle, jossa yövyttiin, ja lauantai-iltana takaisin laivalla Suomeen ja bussilla takaisin kotiin Tampereelle. Reissu oli todella onnistunut ja järjestelyt pelasivat jälleen hyvin.


Aamiainen nautittiin Viru-hotellissa, josta matka jatkui yhdeksän hujakoilla jalan kohti Karnaluksia. Sää suosi, eli ei satanut vettä, ei ollut loskaa maassa eikä tuulikaan ollut mikään mahdoton. Tämä oli ensimmäinen vierailumme Karnaluksiin lauantaina, ja herranen aika siellä oli porukkaa! Ilmeisesti heti yhdeksältä paikalle oli pöllähtänyt bussilastillinen muita suomalaisia ja ensin ajattelin, että tästä reissusta tuleekin ensimmäinen, kun kaupassa ei yksinkertaisesti pysty olemaan kuin pakollisen kiertelyn verran. Mutta kun ihmismassa jakaantui myymälään ja itse pääsi taas fiilikseen, niin eihän sieltä alta kahden tunnin pois päässyt. Omaan koriin jäi lopulta 10 kerää valkoista Rico Designin Essentials Cashlana -lankaa (80% uutta villaa, 20% kashmiria), josta pitäisi syntyä huivi ensi syksynä koittaviin häihin. Omiin häihin! Malli on jo katsottuna, entrelac-neulomista pitäisi alkaa seuraavaksi opettelemaan. Aniliininpunaisesta On linen Linie 135 Goby -langasta (65% puuvillaa, 35% viskoosia) pitäisi neuloa kesäksi kesäpaita, sitäkin ostin sitten lopulta 10 kerää niin on varaa tehdä hihat tai vähän pidempi helma, mallia en vielä ole päättänyt. Alize Yarnsin pehmoinen Bamboo Fine -lanka (harmaa, 100% bambu) hurmasi meidät kaikki: yhteensä sitä taidettiin ostaa kaksitoista kerää, joista itse ostin neljä kerää harmaana. Lisäksi ostin 10 metriä valkoista satiininauhaa, jos haluan tehdä häähuiviini jonkinlaisen nauhakiinnityksen, bambuiset sukkapuikot kokoa 2,0 (vanhat alkaa olla jo aikamoisella kiemuralla) ja silmukkamerkkejä. 

Karnaluksin jälkeen kävelimme vanhaan kaupunkiin lounaalle. Ravintola on tuttu jo edellisiltä reissuilta, ja jälleen kävi ihan mahdoton mäihä, että saatiin pöytä ilman varausta! Rataskaevu 16 (osoite on samalla ravintolan nimi) on tunnelmallinen, tasokas ja edullinen ruokapaikka, jota en voi olla suosittelematta!

maanantai 29. syyskuuta 2014

Hups...

Täällä ei nukuta eikä podeta syysmasennusta! Sen sijaan täällä suunnitellaan muuttoa tulevaksi viikonlopuksi ja neulotaan jakkua, joka ottaa hieman enemmän aikaa valmistua (varsinkin, kun jäin koukkuun muutamaan kirjaan ja bussimatkat töihin kuluivat lukiessa eikä neuloessa). Lisäksi jämäsukkaprojektista loppui lanka kesken kantapään ja pitää odottaa kaverin luona kyläilyä ennen kuin homma pääsee jatkumaan. Häneltä kun sattui löytymään pieni kerä samaa lankaa.


Miehen sisaren luona vieraillessa bongasin hänen kirjahyllystään kerän aivan mielettömän väristä lankaa ja sain kuulla, että kerä on päätymässä kirppikselle! No, eihän se sitten sinne asti ehtinyt. Jotkut kivat sukat tästä voisi tulla. Lanka on Handun värjäämää, muusta ei ole tietoa.

perjantai 5. syyskuuta 2014

Siksak-sukat

Ennen kuun lopussa koittavaa Tallinnan reissua pitäisi saada hävitettyä jämiä alta pois, joten sukkaa pukkaa. Raitasukkia on aina kiva tehdä ja nytkin piti löytää jokin aivoton ohje, jota ei kummemmin neuloessa tarvitse miettiä. Päädyin tällä kertaa Jaywalker-malliin.


Malli sopii sekä raidoittuvalle että erivärisille langoille, ja minähän käytin sekä että. Langat olivat Hjertegarnin Sock 4 (pinkki, oikean sukan vaaleanruskea ja tummanruskea raita jalkapöydässä ja ylin sininen raita), Louhittaren luolan Väinämöistä (muut siniset raidat) ja Wolle Rödelin Sport- und Strumpfwolle Color 4-fach (pohjaväri). Puikot olivat kokoa 2,0. Lopputulos miellyttää omaa silmää melkoisesti, mutta koko on ehkä pikkuisen liian iso omaan jalkaani. Lahjakoriin siis joulua odottamaan...

perjantai 22. elokuuta 2014

My Cup of Tea -sukat

Sinisävyisestä Louhittaren luolan Väinämöisestä syntyi tällä kertaa sukat ihan omaan käyttöön. Puikot olivat kokoa 2,0. Kuva vaikuttaa sinisävyiseltä, sillä taustana oleva lattia on hieman sinitaittoisella valkoisella maalattu. Värit ovat siis kutakuinkin kohdallaan.


Ja nämä ovat ihanat! Malli on siis Ravelrystä löytyvä My Cup of Tea. Aloitin sukat poikkeuksellisesti varresta ja ihailen omaa kärsivällisyyttäni, kun jaksoin tehdä niistä noinkin pitkät. Varsi ulottuu lähes puoleen väliin pohjetta, mikä on aika loistomitta! Varren teko on minulle jotenkin aina se isoin "kynnys" sukissa ja aiemmin olenkin tehnyt enimmäkseen melko lyhytvartisia nilkkasukkia. Asennetta täytyy siis tarkistaa.

Kuvaa ottaessa olisi toki voinut katsoa, että sukka on edes suunnilleen suorasti jalassa. Kuvion kierre ei siis johdu mallista vaan laiskasta kuvaajasta. ^.^

lauantai 16. elokuuta 2014

Kirjaston aarteita: japanilaisia yläosia ja kirjoneulesukkia

Olen taas pitänyt kohtuuttoman kauan kahta aivan ihastutavaa neulekirjaa omissa kätköissäni, vaikka ne olisi voinut palauttaa kirjastoon muiden käyttöön jo aikoja sitten! Jos nyt ensin tekisi noita jämäprojekteja alta pois, ja seuraavan Tallinnan reissun jälkeen vaikka sitten yrittäisi palata näiden kahden tuttavuuden pariin.

Ensimmäinen ihanuus, josta en millään raaskisi luopua, on Marianne Isager Collectionin julkaisu Japanese Inspired Knits. Syöttämällä kirjan nimen Googlen kuvahakuun saa melko kattavan käsityksen kirjan annista: eri kuukausien inspiroimista neuletakeista, puseroista ja muista yläosista. 

Mallit ovat raikkaan erilaisia, eleettömiä mutta kuitenkin niissä on jokin juju, kuten esimerkiksi intarsiatekniikalla tehdyt pallokuviot isona pintana tai nypyillä koristellut raidat. Teoksesta löytyy niin romanttisia kuin rouheitakin neulemalleja, yksiväristä pitsineuletta ja suuria väripintoja. Tämän voisin vaikka ostaa omaan kirjahyllyyni inspiraation lähteeksi!

Toinen ihastukseni on Madeline Westonin Upeat kirjoneulesukat. 25 värikästä neulekuviota sunnuntaikävelylle ja kotioloihin. Kirjoneulesukkiin saa helposti kulutettua kerien jämät, ja koska jämien käyttö on tämän(kin) hetken polttava projekti en voinut laittaa kirjaa takaisin hyllyyn sen kerran käteen otettuani.

Kirjan nimi on osin harhaanjohtava, sillä 25 sukkamallin joukossa on myös palmikko- ja pitsimalleja. Omat kappaleensa on omistetty myös raitasukille, guernsey- ja argyle-malleille ja Fair-saaren tekniikalla toteutetuille sukille. Plussaa ensimmäisen aukeaman kuvallisesta hakemistosta!

Pahoittelen, tamperelaiset neulojakollegat, mutta en taidakaan raaskia tuota sukkakirjaa ihan vielä palauttaa. Nyt kun sitä selailin niin pakkohan noita malleja on puikoille ottaa! ^.^

maanantai 11. elokuuta 2014

Raitasukat isoveljen jämistä

Taas pukkaa sukkaa puikoilta. Eikä olet viimeinen pari tälle syksylle, seuraavat on jo melkein valmiit... Mutta jossain vaiheessa voisi olla oman mielenterveyden kannalta hyvä seikka siirtyä vaikka lapasiin, ettei jää junnaamaan paikoilleen.


Lankana siis Novitan isoveljen jämät musta, luonnonvalkoinen ja kirjava, puikot olivat tällä kertaa kokoa 5,0. En edes muista, koska olen viimeksi tehnyt näin isoilla puikoilla sukat! Valmista tuli siis nopeasti.

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Aina oikein, silein, aina oikein...

Jostain syystä nyt vain sukatuttaa niin vietävästi, ettei sitä voi ihminen muuta tehdä kuin neuloa sukkia. Ohjeen pitää vain olla sopivan aivoton mutta samalla koukuttava ja langan riittävän paksua, jottei harmita pienten lempipuikkojen unohtuminen kaverin mökille.


Malli on nimeltään Rye ja ohje löytyy räveltämöstä. Pitkästä aikaa jaksoin tehdä sukat varresta varpaisiin eikä päinvastoin, ja kyllähän ne niinkin päin vielä onnistui. Kuitenkin varpaista varteen tuntuu minusta nykyisin huomattavasti luontevammalta tavalta saada sukka valmiiksi puikoilta, tämä nyt sattui olemaan tällainen hairahdus. ^.^ Lanka on paksumpaa Tallinnasta hamstrattua villalankaa (tein siitä aiemmin jo kettupuuhkan) ja puikot taisivat olla kokoa kolme.

Kantapää olisi toki voinut olla vahvistettu, mutta jos sukat kestää käytössä ikuisesti niin mihin sitten pitäisi kaikki epämääräiset isot ja pienet jämäkerät käyttää?!

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Virkattu pitsitoppi

Juhannuksena otin koukulle tilatun virkatun topin. Langaksi valikoitui Hjerte Garnin puhtaan valkoinen Blend bamboo (70% bambu, 30% puuvilla), koukku oli kokoa 2,5. Ohje löytyi Novitan sivuilta ja sitä seurasin yllättävänkin tunnollisesti. Napit kiinnitin taakse, muuten muutokset koskivat lähinnä kappaleiden kokoa (oma tiheyteni ei mene ikinä yksiin Novitan tiheyksien kanssa).


Lopputulokseen olen todella tyytyväinen! Langassa on himmeä hohde, joka tuo toppiin oman säväyksensä ja miehustan mallineule on siistiä ja hyvän näköistä. Se oli myös helppo ja nopea sisäistää. Lankaa kului lopulta vajaat neljä kerää eli alle 200 grammaa. Selkään kiinnitin neljä nappia, mutta napinlävet tai oikeammin -lenkit tehtiin lopulta vain kahdelle ylimmälle napille. Olkainnyörit on punottu neljällä langalla.

Myyjä sanoi lankaa ostaessani, että bambusekoitelangat venahtavat helpommin kuin puuvillalangat. No, tämä toppi oli ollut kuvaushetkellä jo kovassa käytössä, eikä muutamaa yksittäistä säiettä lukuunottamatta omaan silmääni osunut sen kummempaa venahtamista. Miehustan venumista silmällä pitäen tein kuitenkin miehustakappaleen jokusen sentin lyhyemmäksi kuin haluttu ympärysmitta ja virkkasin napinläpiä varten muutaman kerroksen kiinteitä silmukoita, jotka on tarvittaessa helppo purkaa ja siirtää lenkkejä näin kauemmas napeista.

Tästä jäi virkkausvaihde päälle!

P.S. Suomen kesä on ihana, nämä kuvat napsittiin illalla puoli kymmenen maissa. Valoa ja tunnelmaa riittää pitkälle iltaan!

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Lapsellisia amigurumeja

Kesä vei bloggaajan mennessään. Puikot ja koukut eivät toki ole lomailleet, mutta valmiista tuotoksista on ollut jokseenkin hankala saada julkaisukelpoisia kuvia. Juhannuksen jälkeen valmistui yksi (todella kaunis) kesätoppi, jonka viimeistelin suoraan tilaajan päälle. Kun viimeistely oli hoidettu niin kello olikin jo niin paljon, ettei järkevistä kuvista ollut toivoakaan. Sitten toppi lähtikin ulkomaan reissulle ja nyt odotellaan sopivan kuvaustilaisuuden ilmaantumista. Ehkä ensi viikolla.


Eilen osallistuin ihanan pikkupojan 2-vuotissynttäreille. Lahjan viimeistely viivästyi erinäisten kriisien takia: ensin oli kuonokriisi, sitten silmäkriisi ja lopulta korvakriisi. Silmiä kiinntin bussissa ja korvat tein ja kiinnitin sohvalla juhlakalun edessä. Lahjasta piti tulla sininen tiikeri hieman tähän tyyliin, mutta lopputuloksena olikin pitkän raidallisen hännän omaava nalle. Nenä on turvanenä, turvasilmiä minulla ei ollut, joten silmät on ihan vaan virkatut kiekot. Lankana jemmasta löytyneet sininen puuvilla- ja valkoinen viskoosilanka. Lievästä outoudestaan huolimatta tollukka tuntui olevan saajalleen mieleen, sillä äidin mukaan se pääsi heti yöllä kainaloon.

Nalle-tiikerin vieressä on jo aiemmin pojalle tekemäni apina, jonka lankana erinäiset seiskaveikan jämät. Apinan helmet kuvausrekvisiittaa. ^.^

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Juhannustoivotukset

Neulojilla on tänä juhannuksena oiva tekosyy villasukkien, pipojen, lapasten ja muiden lämmikkeiden väkertämiseen. Otetaan säästä ilo irti, nautitaan ulkoilmasta kun se on mahdollista kutimen kanssa tai ilman! Itse aloitin pitkästä aikaa virkkaamisen, tavoitteena olisi saada valmiiksi kesäinen toppi mahdollisimman pian.


Leppoisaa juhannusta!

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Vaeltavia silmukoita: Business Casual

Lomamatkalle ei yksi reissukudin riittänyt: varmuuden vuoksi otin mukaan langat myös toista sukkaprojektia varten. Ja onneksi otin! Sen verran tuli istuskeltua bussissa ja lentokoneessa, että hyvin ehti toisia sukkiakin aloitella.


Nämä sukat on neulottu ikivanhasta sinisävyisestä Kirjo-Pirkasta ja Hjertegarnin harmaasta Sock 4 -langasta puikoilla kokoa 2. Ohjeen löysin Räveltämöstä.


Malli on erinomainen matkaneulottava, sillä silmukoiden kierrot saa tehtyä sileässä neuleessa myös ilman palmikkopuikkoa. Varsinkin jalkapöydän kohdalta malli on myös helposti varioitavissa eri tiheydelle kuin ohjeessa, sillä kuvio kulkee vain jalkapöydän päällä. Ensimmäisen timanttikuvion jälkeen ohjetta ei tarvinnut paljonkaan katsella, mikä on myös plussaa. Ja taas sain yhdet langanjämät käytettyä, harmaa Sock 4 on nyt kaikki käytetty, sinisävyistä Kirjo-Pirkkaa jäi ainakin vielä raitasukkiin jäljelle. Hyvä minä!

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Palmikkopolvarit - kesäloman satoa

Kesälomani ensimmäinen pätkä lähestyy loppuaan ja voinkin nyt ylpeänä esitellä uudet reissun aikana valmistuneet polvisukat!

Talvella käteen osui Interweave Knittingin talvinumero vuodelta 2010, josta löytyi ohje (Alpha stockings) aivan mielettömän kauniisiin polvareihin. Alkukeväästä kävin Tampereen Taito Shopissa hypistelemässä lankoja ja kotiin lähti kaksi kerää Roosa nauha -sukkalankaa väreissä 47 ja 58 eli luonnonvalkoinen ja vaalea harmaa. Lanka on aloe vera -käsitelty, joten sitä oli todella nautinto neuloa, en olekaan aiemmin neulonut vastaavilla langoilla! Suositeltu puikkokoko tälle langalle on 2,5 mutta nämä neuloin puikoilla kokoa 2,0. Langat tuli käytettyä melko hyvin, harmaasta ei jäänyt kuin pari grammaa jäljelle ja valkoista jäi 60 grammaa.


Interweave Knittingissä julkaistut ohjeet ovat lähtökohtaisesti hyvin kirjoitettuja ja perusteellisia, eikä tämäkään ollut poikkeus. Mallikertoja oli helppo seurata ja koon soveltaminenkin onnistui lopulta ihan ok: Olin mielestäni niin huolellinen ennen neulomista, tein mallikappaleen ja totesin, että minulle riittää kahdeksan silmukkaa vähemmän kuin ohjeessa. Varpaista sitten aloittelin ohjeen mukaan ja sain kaksi ensimmäistä mallikertaa neulottua ihan mallikkaasti ja sujuvasti, kunnes sitten tulin varteen ja hoksasin, että siinä kohtaa olisikin pitänyt olla 16 jaollinen silmukkamäärä eikä kahdeksalla. Jätin sitten lopulta viimeisestä mallikerrasta puolikkaan raa'asti tekemättä, ja ihan nätit näistä tuli. Tiheyteni ei tietenkään pituussuunnassakaan natsannut, joten lopetin polvareiden viimeisen mallikerran 25 kerrosta aiemmin ja sovelsin resorin. Sen verran jäi nämä muutokset kuitenkin kaihertamaan mieltä, että aion joskus tulevaisuudessa neuloa samat sukat vielä pienemmällä langalla, jotta saan kaikki kuviot neulottua loppuun asti.

Että tämmöistä tällä kertaa, ensi kerralla jotain muuta.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Virkattu tuubihiuivi

Viime kuun lopussa tuli tosiaan käytyä Lontoossa ja lentomatkalle piti saada joku simppeli projekti, joka ei vie mahdottomasti tilaa ja saa lentomatkustajan ajan kulumaan hieman nopeammin. Ravelrya selatessani vastaan tuli virkatun napillisen tuubihuivin malli


Lankana käytin Akujakusta ylijäänyttä Rowanin Belle organic dk:ta (50% luomuvilla, 50% luomupuuvilla), koukku oli kokoa 5 ja 5 1/2. Lankaa kului 175 gramma eli melkein neljä kerää. Tässä mallissa on ihan rehelliset napinlävet, joten huivin saa tarvittaessa auki.

Mutta ei tästä tämän enempää, nyt karkaan pihalle nauttimaan auringosta!

lauantai 10. toukokuuta 2014

Mohairhuivi

Jokunen vuosi sitten, kun en ollut vielä paljonkaan neulonut mohairlangasta ja tajunnut, ettei se mitään unelmaneulottava ole, ostin pinkkiä mohairlankaa. Neljä kerää. Ajatuksena oli tehdä aivan mahtava Aquila-huivi, mutta en koskaan päässyt alkua pidemmälle. Tässä vaiheessa minulla ei vielä ollut kokemusta pitsihuiveistakaan. Isojen pitsipintojen neulomisen opettelu on tunnetusti fiksuinta aloittaa mohairlangasta.


Talven aikana vastaan tuli Moda 8/2013, josta löytyi mohairlangasta tehty tähtikuvioinen huivi. Päätin ottaa mohairit puikoille ja saada niistä vihdoin jotain aikaiseksi. Lankaa (Lang Yarnsin Alpaca Superlight, 54% alpaca superfine, 22% merino fine, 24% nylon) kului lopulta hieman reilut kaksi kerää eli 52 grammaa, puikot olivat kokoa 4,0. Huiville pituutta kertyi n. 150 cm, venyttämällä sitä saa helposti kymmenen senttiä lisää. Vajaat kaksi kerää jäi siis jäljelle vielä yhtä mohairprojektia varten.

 

Pidän edelleenkin jossain määrin langan väristä, mutta en koe sitä enää täysin omakseni. Huivi päätyykin lahjakasaan odottamaan sopivaa tilaisuutta ja henkilöä. ^.^

lauantai 3. toukokuuta 2014

Silmukoilla surffausta

Jos joku malli vaan toimii niin sitten se vaan toimii.


Stitch surferit olen tehnyt jo vaikka kuinka monet, kahdet olen jopa julkaissut blogissani aiemmin kevätoksennusväreissä ja pinkki-harmaana. Näissä on vastaavat värit kuin jokunen viikko sitten valmistuneissa perussukissa, eli värikäs lanka on Kirjo-Pirkkaa (75% villa, 25% polyamidi) ja harmaasävyinen lanka puolestaan Wolle Rödelin Sport- und Strumpfwollea (75% villa, 25% polyamidi). Kumpikin lanka on pätkävärjättyä, Kirjo-Pirkassa värit vaihtuvat hyvinkin tiuhaan ja Sport- und Strumpfwollessa taas hyvinkin verkkaisesti. Puikot olivat bambuiset luottopuikkoni kokoa 2,0.


Omaan makuuni Kirjo-Pirkka raidoittuu ehkä hieman liiankin tiheään, mutta kun silmukkämäärä on vain puolet sukasta niin senkin raitoihin ehtii tulla paksuutta. Kantapää on edelleenkin oma sovellukseni, sillä en ole ensimmäisten sukkien tahkoamisen jälkeen jaksanut pähkäillä ohjetta toiseen kertaan, mutta hyvin se näkyy näinkin toimivan. Sukat olivat tilaustyö ja muutaman purkukeikan jälkeen niistä tuli jopa sopivan kokoiset, hyvä minä!

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Terveisiä Lontoosta!

Tällä viikolla vihdoin koitti odotettu pako arjesta ja muutaman päivän reissu Lontooseen! Tämä oli ensimmäinen vierailuni tässä suurkaupungissa, mutta ei varmasti viimeinen. Kahden kokonaisen päivän aikana ehdimme vierailemaan Towerissa katsastamassa kruununjalokivet ja kuninkaalliset kastemaljat, London Eye -maailmanpyörässä, West Endin Lyric Theaterin Michael Jackson -musikaalissa, testaamaan kiertoajelua kaksikerroksisessa turistibussissa ja törsäämään rahamme Oxford Streetin ja Regent Streetin kaupoissa sekä Camden Townin kojuissa. Ja mikä parasta, ensimmäisen matkapäivämme aikana ei juuri edes satanut, joten saimme nauttia myös lämpimästä alkukesän säästä! Kaksi päivää oli kuitenkin täysin riittämätön aika tottumaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, jokaista katua ylittäessä pääni pyöri hervottomasti joka suuntaan, katuun kirjoitetut "look left" ja "look right" -opasteet eivät olleet minulle riittävät.


Matkalle mahtui myös pikainen visiitti I Knit -lankakauppaan. Olin katsonut osoitteen etukäteen ja koska putiikki sijaitsee näppärästi London Eye -maailmanpyörän lähellä (tai siis melko lähellä), se oli helppo mahduttaa myös matkaohjelmaan. Muita lanka- tai käsityöliikkeitä vastaan ei sitten tullutkaan, toisin kuin esimerkiksi Tallinnassa. Harkitsin etukäteen muutamaa muutakin putiikkia, mutta kaikki muut löytämäni lankakaupat sijaitsivat melko kaukana kaupungin keskustasta ja vielä sellaisilla alueilla, joihin ei muuten porukallamme ollut mitään asiaa.

I Knit oli melko pienikokoinen, mutta sen kirjavalikoima oli laaja! Langoissa erikoisuutena oli suuri käsin värjättyjen lankojen määrä. Jos aikaa olisi ollut enemmän sen olisi saanut helposti kulumaan kirjavalikoimaa selatessa, nyt olin melko tehokas ja tein ostopäätökseni nopeasti. Värin ja langan paksuuden mukaan päädyin lopulta Fyberspatesin Scrumptious lace -lankaan (45% silkki, 55% merino) väreissä Gold ja Purple. 100 gramman vyyhti maksoi 16,50 puntaa ja lankaa siinä on 1000 metrin verran.

Jos tulee joskus asiaa Lontooseen ja harkitsee visiittiä London Eye -maailmanpyörässä, niin poikkea myös I Knitissä.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Missonituubi

Aurinkoista pääsiäistä! Tuokoon sitä kirjavat langat jos itse aurinko tykkäisikin piilotella pilviverhon takana.

Vuosi sitten tekemäni keltainen huivi ei oikein koskaan päässyt käyttöön asti. Väri oli tosi jees mutta koko oli liian pieni ja huivi ehkä hitusen liian pienillä puikoilla tehty, siitä puuttui huiviin haluamani ilmavuus. Eräänä iltana sitten päätin että nyt huivi purkuun ja uutta projektia puikoille. No, tämä projekti sitten lopulta vaati käynnin Lankamaailmassa ja kaveriksi toista lankaa...


Huivi on tehty nelosen puikoilla kahdesta eri langasta: keltasävyinen on Louhittaren luolan Väinämöistä värissä Syksy ja Hjertegarnin Sock 4 -lankaa, joka on muuten ohimennen sanottuna ihan huippua sukkalankaa, jota olen moniin huiveihinkin käyttänyt. Suosittelen lämpimästi! Huivi kiepsahtaa kaksi kertaa kaulalle.

Halusin huivista saumattoman, joten aloitin huivin virkkausaloituksella, jonka ohje löytyy mm. Ullasta. Ennen silmukoiden päättelyä päättelin langanpäät, kastelin huivin ja annoin kuivua tasona nuppineulojen avulla hieman pingotettuna parisen päivää. Alku- ja loppupään yhdistin tekniikalla, jolle en tiedä suomenkielistä termiä mutta josta löytyy hyvä ohjevideo mm. Cheryl Brunettelta (linkki aukeaa Youtubeen). Lopputuloksena täydellisen saumaton tuubihuivi, joka on kuitenkin neulottu pitkittäin.

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Perussukat

Punasävyisestä Kirjopirkasta ja harmaasta Hjertegarnin Sock 4 -langasta syntyi ihan tavalliset perussukat kärjestä alkaen satunnaisilla nurin neulotuilla raidoilla. Nämä perussukat syntyivät kiitoksena kaverille, kun pääsin hänen luokseen istumaan iltaa välttyen näin harmaalta ja tylsälä koti-illalta auton akun tyhjennyttyä juuri ennen reissuun lähtöä. Sukat on tehty koon 3 puikoilla ja kantapää on mallia tiimalasi.


Sukista on tosi tylsä ottaa kuvia tasona, mutta nämä ovat niin pienet, etteivät mene omaan jalkaan.

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Prima-säärystimet

Kesäaika alkoi tänään, ihanaa! Nyt voi jo ihan julkisesti iloita kohta alkavasta kesästä, vaikka kylmempää kohti ilmeisesti taas sään puolesta ollaan menossa...
 
Turkoosi näyttää olevan tämän kevään väri: ensi talveksi omistan turkoosin kaulurin, pipon ja nyt myös uudet polvimittaiset säärystimet. Malli löytyy Ravelrystä maksutta.


Säärystimet syntyivät Tallinnasta tuodusta Aade Longin villalangasta. Olisivat kyllä syntyneet sutjakammin, jos langan karheus ei olisi alkanut tympiä eikä lanka olisi värjännyt neulojan käsiä! Jo lankaa keriessä huomasin sen värjäävän melko voimakkaasti, mutta koska valmiit säärystimet on helpompi pestä kuin pari kilometriä lankaa, tartuin puikkoihin ja aloin tikuttaa. No, kädet eivät sitten olleetkaan ainoat asiat, jotka lanka värjäsi. Myös käyttämäni bambupuikot saivat osansa väripesusta.


Puikot olivat kokoa 2,5, sillä halusin säärystimistä tiiviit ja lämmittävät. Pituutta jaksoin tehdä juuri riittävästi, ja nyt kun säärystimet on pesty ja valmiit niin olen niihin todella tyytyväinen. Lankaa jäi tosin vielä saman verran jäljelle kuin näihin säärystimiin käytin eli noin sata grammaa, saas nähdä mitä siitä joskus syntyy.

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Napillinen kauluri

Napit löytyi ja kauluri valmistui lopulta myssyn pariksi. Lankana käytin siis Austermannin Alpaca Silk -lankaa (80% alpakka, 20% silkki) ja puikot olivat pyöröt kokoa 3,5. Vaikka pipoa varten muokkasinkin silmukkamäärää, niin kaulurin tein aivan ohjeen mukaan.



Ohje on todella simppeli: kauluri neulotaan ensin etu- ja takakappale erikseen tasona, yläosaa varten kappaleet yhdistetään ja jatketaan tasona. Yläreunan napit kiinnitetään kuten myssyssäkin ompelemalla reunojen läpi, napinläpiä ei siis tarvitse tehdä.


Kauluri valmistui tätä talvea ajatellen aivan liian myöhään, mutta onpahan ensi talvelle jotain uutta ja hienoa jo odottamassa. Austermannin alpakka-silkki on lankana aivan mahtavaa neuloa ja lopputulos on todella lämmin, mutta kuitenkin kevyt ja jollain tavalla ilmava. Sisätiloissa sekä kauluria että pipoa ei tehnytkään mieli pitää kauhean kauaa syyttä suotta päällä.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Amigurumipupu

Ohhoh, tulipas vietettyä lähes kuukausi ilman päivityksen päivitystä! Syynä hiljaisuuteen oli äkillinen pänniintyminen omaan ajatuksenjuoksuun ja harhailevaan mielenlaatuun: sain neulottua mätsäävän kaulurin äskettäin valmistuneeseen napilliseen myssyyn (joka on ollut ahkerassa käytössä siitä asti kun neulomus putosi puikoilta), mutta viimeistely viivästyi monella viikolla, sillä olin ehtinyt hukkaamaan myssyä ja kauluria varten ostamani napit! Löysin napit vasta hetki sitten, juuri sieltä missä niiden pitikin olla. Että voi syödä naista tämmöinen.

Kauluri odottaa edelleen viimeistelyä ja nappien kiinnitystä. Nappien etsiskelyn lomassa ehti kuitenkin valmistua pitkästä aikaa amigurumipupu, tällä kertaa tilauksesta. Lankana käytin kätköistä löytynyttä baby alpacaa, muistaakseni kyseessä on Sublimen tuote mutta vyöte ei ollut tallella joten varma en voi olla. Malli on sovellettu omasta päästä tätä pupua ohjenuorana käyttäen.


Itse en ehtinyt näppäämään pupusta kunnon kuvaa ennen sen luovutusta, joten kuva on kaverin kännykkäkameralla ottama.

Nyt sitten niitä nappeja kiinnittämään...

lauantai 15. helmikuuta 2014

Virkatut lumihiutaleet

Tallinnan löytölangasta eli Java-puuvillalangasta syntyi lopulta useampi tähti ja lumihiutale ikkunaa koristamaan. Koristuksena käytin syksyn Kädentaitomessuilta ostamiani muoviprismoja, siellä esillä olleiden virkattujen tähtien ja lumihiutaleiden yllyttämänä. Hieno huomata, että joskus saa ostamastaan langasta ihan oikeasti aikaan sitä, mitä suunnittelee. ^.^


Hiutaleet on virkattu koukulla kokoa 4. Kuusisakaraisen lumihiutaleen ohjeen löysin täältä, tuon simppelinmmän hiutaleen ohjeen ehdin valitettavasti jo hukkaamaan. Tärkkäsin lumihiutaleet sokerivedellä, suhde 1:1, ja yllättävän kovia ja kestäviä niistä tuli, kun niiden antoi vain kuivua rauhassa. 

Tärkkäyksen seurauksena noin puolet omistamistani nuppineuloista on nyt epämääräisessä sokeritahnassa. Täytyy niitä melkein vielä liotella lämpimässä vedessä, josko niistä enimmät lähtisi ihan sillä keinolla pois. Ei huvittaisi huivin pingotuksen yhteydessä sählätä tahmaisten neulojen kanssa. ^.^

lauantai 8. helmikuuta 2014

Salander, jälleen

En taida päästä Salander-säärystimistä enää koskaan eroon. Mallikerta on simppeli muistaa mutta kuitenkin kiehtova neuloa, pintakuvio muodostuu nopeasti enkä ole siihen kyllästynyt vielä... kaksien säärystimien, yksien sukkien (näistä en ehtinyt ottaa kuvaa ennen kuin lahjoitin ne eteen päin) ja ranteenlämmittimien jälkeen.


Nämä säärystimet syntyivät Gjestalin Maija-langan jämistä, väreistä tumman sininen, musta ja valkoinen. Väriero ei ole luonnonvalossa ihan noin voimakas vaan säärystimet näyttävät lähestulkoon yksivärisiltä. Puikot olivat kokoa 2 jos muistan vielä oikein, nämä kun valmistuivat jo hetki sitten.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Napillinen myssy

Edellisen Tallinnan reissun langoista valmistui ensimmäisenä napillinen myssy Dropsin ohjeen mukaan. Myssyn mallineule on kaikessa simppeliydessään koukuttava ja lanka oli aivan mahtava neuloa!


Karnaluksissa ei ottanut Dropsin lankoja silmään, mutta Austermannin upean turkoosi Alpaca Silk -lanka (80% alpakka, 20% silkki) huusi hyllyllä niin kovaan ääneen että pakkohan sitä oli santsata.  Myssyn tein 80-senttisillä pyöröpuikoilla magic loopilla, puikot olivat kokoa 3,5. Mallia jouduin hieman muokkailemaan omaan tiheyteen sopivaksi, mikä tosin sujui ongelmitta kun pintaneule oli simppeliä oikein-nurin-neulosta. Napit samaiselta reissulta kuin lankakin, ja samasta paikasta totta kai. 

Ajatuksissa on tehdä vielä samaisen ohjeen mukaan kauluri, mutta nyt ei kaulurituta ei sitten yhtään. Itse asiassa juuri otin puikoille tummat joululahjasäärystimet (juu....). Ne valmistunevat sutjakasti, jotta pääsen etenemään joululahjasukkiin (juu juu, myöhässä ollaan....). Sitten voisi jo kaulurituttaakin.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Pörhökauluri

Tiedossa on talvihäät. En aio alkaa tässä hädässä etsiä uutta mekkoa, joten uusi huivi saa luvan riittää. Kuinka ollakaan, inspiraatio tuli hetkessä ja keksin käyttöä varastoon jo lähes kymmenen vuotta sitten hankituille farkunsinisille mohairlangoille! Koukku käteen ja valmista tuli muutamassa päivässä.


Huivi on siis virkattu suljettuna kappaleena ja koostuu pylväistä. Silmukoita oli noin kolmesataa ja huivi menee mukavasti kolme kertaa kaulan ympärille. Lankaa kului yhteensä kerä (50 g) Novitan valkoista Säde-lankaa (58% akryyli, 28% polyesteri, 7 % mohair, 7% polyamidi) ja kaksi kerää (25 g) omista varastoista löytynyttä Sublimen Kid mohairia (60% kid mohair, 35% nylon, 5% extra fine merino). Alun perin ajattelin koristella huivin helmillä mutta kun totesin, ettei oma lanka tule riittämään, keksin käyttää tuote bilehilelankaa. Kiva tuli! 

Huivi sai inspiraationsa Kardemumman talossa joskus syksyllä esitellystä huivista, tosin kaikessa innokkuudessani virkkasin pylväät ns. normaalisti ja unohdin kokonaan että ne olisi voinut virkata kuten Kardemumma. Virkkuukoukku oli kokoa 5 ja alumiininen, kun en ole tajunnut niinkin isoa koukkua oikeasti tarvitsevani. Nykyisin kun tykkään enemmän niistä Addin koukuista, joissa on leveä kuminen (silikoninen?) varsi. Oli meinaan kovinkin fressi fiilis virkkailla alumiinisella koukulla bussissa, kun on ensin kävellyt pysäkille ja odotellut bussia puoli tuntia lämpömittarin näyttäessä -15 °C...

En tiedä, meinaanko juuri tämän huivin sinne häihin pistää, mutta lopputuloksesta kyllä tykkään!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Susi-lapaset

Uusi vuosi ja vanhat kujeet! Ihailen bloggareita, jotka blogissaan aina toivottavat hyvät joulut ja uudet vuodet täsmällisesti ja ajantasaisesti, itse en siihen näytä kykenevän. ^.^ Mutta samalla linjalla kuin viime vuonna jatketaan, vuoden ekat neulomukset ovat olleet käytössä jo tämän viikon. Ja niin, hyvää uutta vuotta kaikille!


Kädentaito-messuilta syksyllä ostamani ohje Susi-rasoihin realisoitui ihanina lämpöisinä lapasina alkuviikosta. Kevyt höyrytys riitti neulepinnan tasoittamiseen (vaikka se kuvissa näyttääkin tosi epätasaiselta), yllättävän sileän kirjoneulepinnan sain tällä kertaa aikaiseksi. Malli oli toki sinänsä mukava neuloa: nurjalle puolelle ei kovin moneen kohtaan tullut pitkiä langanjuoksua, jotka voisivat kiristää neuletta tai jäädä liian löysiksi. Lanka on Teeteen Pallasta (80% villa, 20 % polyamidi, värit vaalea harmaa ja harmaakirjava) ja puikot olivat kokoa 2,5. Pallasta tulen todennäköisesti jatkossakin käyttämään, niin mukava lankaa oli neuloa.

Jouduin muokkaamaan ohjetta hieman, sillä omalla tiheydelläni leveys oli juuri sopiva mutta pituutta olisi tullut liikaa. Peukaloaukon jälkeen kun lankojen värit sattuivat muutenkin olemaan lähellä toisiaan hyppäsin 12 (!) kerroksen yli. Tästä huolimatta lapasille kertyi mittaa ohjeen mukaiset 30 senttiä, eli varsi on todella pitkä. Kärjessä puolestaan kun lankojen värit olivat liian lähellä toisiaan leikkasin ronskisti kirjavasta langasta vaalean pätkän pois, jotta kärjen kuvio erottuisi selkeämmin. Leikatun pätkän käytin säästeliäänä ihmisenä peukalossa. Muokkaukseni seurauksena lankaa kului ainoastaan kerä kumpaakin väriä.